Liikenneala on historiansa suurimman muutoksen kynnyksellä sitten auton keksimisen.
Liikenne on automatisoitumassa, sähköistymässä, digitalisoitumassa ja palveluistumassa. Kaikkein selkeimmin murroksen on kiteyttänyt Fordin hallituksen puheenjohtaja Bill Ford: ”Our new transportation revolution will be like going from horses to cars”.
Liikenteen murrokselle on todellista kysyntää ympäri maailmaa, sillä liikenteestä on tullut monin paikoin kaupunkien kehittymistä ja ihmisten hyvinvointia voimakkaasti rajaava tekijä. Ennusteiden mukaan autojen lukumäärä on kaksinkertaistumassa kahteen miljardiin ajoneuvoon seuraavan vuosikymmenen aikana. Nykyisenkaltainen autoistumiskehitys on ajamassa globaalia liikennejärjestelmää tilanteeseen, jossa liikenteen sujuvuus-, päästö- ja turvallisuustavoitteita ei saavuteta, vaan liikennejärjestelmä on monin paikoin kriisiytymässä.
Liikenne aiheuttaa lähes neljänneksen kaikista hiilidioksidipäästöistä, ja liikenteessä menehtyy joka päivä viisi jumbojetillistä ihmisiä.
Pääsääntöisesti eri toimialoja muuttavat murrokset nousevat toimialojen ulkopuolelta. Niin tässäkin tapauksessa. Liikenteen alalle on syntynyt uusia palveluja erittäin vauhdikkaasti ja alan uusiin mobiilipalveluihin investoidaan miljardeja euroja kiihtyvällä tahdilla. Investoijina maailman suurimmat digitoimijat, kuten Apple, Google, Alibaba ja Softbank. Samanaikaisesti autonvalmistajat muuttavat strategioitaan autonvalmistajista mobiilipalveluyrityksiksi ja käyvät kilpailua automaattiautojen tuomisesta markkinoille. Ehkä hieman yllättäen liikennealasta on muutamassa vuodessa tullut kaikkein innovatiivisin ala haettujen patenttien lukumäärällä mitattuna.
Suomi on erinomaisesti asemoitunut suhteessa uudistuviin liikenteen palvelumarkkinoihin. Suomesta on tullut uuden ”Liikenne palveluna” eli ”Mobility as a Service – MaaS” -ajattelun keulakuva maailmalla ja Helsinki on noussut maailman innovatiisimpien kaupunkien kärkikastiin liikenteen avoimeen dataan perustuvien mobiilipalvelujen myötävaikutuksella. Suomen erinomainen maine perustuu harvinaisen hyvään yhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kesken.
Suomessa liikenteen digitalisoitumisen parissa työskentelee jo satoja yrityksiä, joista suurimmat ovat pörssiyrityksiä ja pienimmät uusia startup -yrityksiä. Osa yrityksistä on erikoistunut uusien kuluttajille suunnattavien palvelujen toteuttamiseen ja osa laajemmin koko liikennejärjestelmän digitalisoimiseen liittyvään osaamiseen. Myös kansainvälinen yhteistyö on käynnissä usealla eri tasolla, joskin käynnissä on myös jonkinasteinen kilpajuoksu muotoaan muuttavien markkinoiden herruudesta. Liikenteen mobiilipalveluista on tullut yksi suurimpia kiinnostuksenkohteista kansainvälisissä startup -piireissä, mutta liikenteen sääntely on vielä toistaiseksi tehokkaasti hidastanut globaalien läpimurtojen syntymistä.
Suomessa muutosta viedään määrätietoisesti eteenpäin hallitusohjelman viitoittamalla tiellä. Liikennemarkkinoiden sääntelyn uudistaminen on käynnissä ”Liikennekaari” –hankkeen voimin ja tavoitteena on luoda Suomeen sellainen säädösympäristö, joka mahdollistaa ja kannustaa markkinatoimijoita uusien palvelujen kehittämiseen. Kansainvälisessä kilpajuoksussa vahvoilla ovat ne tahot, jotka pystyvät varhaisessa vaiheessa luomaan asiakkaita houkuttavan palvelukonseptin ja riittävän asiakaskunnan palvelun jatkuvan kehittämisen varmistamiseksi. Mahdollistava hallinto yhdessä vahvan mobiiliosaamisen kanssa luovat erittäin hyvän maaperän uusien digitalisaatiota hyödyntävien palvelujen kehittämiselle.
Mietittäessä niitä aloja, joilla Suomeen saadaan uusia kasvuyrityksiä ja uusia työpaikkoja, liikenteen älykkäät verkostot ja digitaaliset palvelukonseptit ovat varmasti yksi potentiaalisimmista aloista. Kannattaa muistaa, että liikenne on kokonaisuutena usean biljoonan euron markkina. Tässä olisi Suomelle oiva haaste – pelastetaan maapallo, ja tienataan siinä ohessa hieman rahaa.
Kirjoittaja Marko Forsblom on ITS Finland Oy:n toiminnanjohtaja.