Kaupunkisuunnittelu perustuu tietoon

Digitalisaatiolla, kuten sään ja infrastruktuurin reaaliaikaisella monitoroinnilla tai asukkaiden kokemusten yhdistämisellä paikkatietoon, lisätään elinympäristön koettua laatua.

– Työnteon ja asumisen asettamat haasteet kaupunkisuunnittelulle ovat muuttuneet. Töitä tehdään usein paikasta ja ajasta riippumatta. Verkkokauppa muuttaa kaupan logistiikkaa. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun lisäksi liikenteeseen tulevat robottiautot sekä tavaroiden kuljetukseen valjastetut dronet, kertoo Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n toimitusjohtaja Miimu Airaksinen.

– Dronet voivat vähentää ruuhkia maanteillä, mutta tilalle ei haluta ilmaruuhkia. Tämä on mielenkiintoinen tilanne, myös vastuukysymysten osalta. Droneissa on kameroita, miten tämä vaikuttaa yksityisyyden suojaan? Sitä kun ei olla totuttu ajattelemaan tavaroiden liikuttamisen yhteydessä, Airaksinen lisää.

Ennakointi auttaa ilmastonmuutoksessa

Rankkasateet ja hulevesiviemäreiden täyttymisen aiheuttamat tulvat vaikeuttavat liikennettä ja aiheuttavat omaisuusvahinkoja. Kun sadetutkien tietoa kuuroista hyödynnetään ennakoinnissa, voidaan varata lisäresursseja viemäreiden pumppaamiseen.

– Anturiteknologia on kehittynyt niin paljon, että saamme tietoa kaukolämpö- ja vesiputkien vaurioista jo ennen kuin vesi tulvii kadulle ja ihmiset palelevat kodeissaan. Täsmällisellä ja reaaliaikaisella tiedolla korjaukset pystytään kohdistamaan oikeaan aikaan, sanoo Airaksinen.

Oikean ja reaaliaikaisen tiedon käyttäminen tuo selkeää potentiaalia. Teknologia alkaa olla kypsä myös rakennusten osalta, esimerkiksi kaukolämpöä voidaan siirtää kaksisuuntaisesti, ei vain energiayhtiöltä kuluttajalle. Lisäksi rakennuksien anturoinnilla ja olosuhteiden säädöillä voidaan merkittävästi parantaa yksilöllistä viihtyvyyttä sekä tilojen tehokkaampaa käyttöä.

– Tutkimuksen mukaan kun lämpöverkon älykkäällä säädöllä tehtiin pieniä lämmityskatkoksia, ne eivät aiheuttaneet kylmän tai kuuman tunnetta, mutta varavoiman käynnistyksiä tehtiin neljäkymmentä prosenttia vähemmän. Tällä on iso merkitys ympäristölle, huomauttaa Airaksinen.

Viihtyisä säilyttää arvonsa

Viihtyisä kaupunkiympäristö on olennainen osa kestävää kehitystä. Jos ihmiset eivät viihdy, alue tyhjenee tai muuttuu ongelma-alueeksi. Investointi menettää merkityksensä.

– Kyse on asenteista ja ajattelutavasta, ei välttämättä isoista investoinneista. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on jo havahduttu vihreyden ja luonnon arvostamiseen. Kaupunkiin ei tarvita massiivisia viheralueita, kun tuodaan viherkatot, puut ja pensaat sekä pienet vesialueet luonnolliseksi osaksi kaupunkia. Viher- ja vesialueet toimivat myös puskurina ja auttavat viemäriverkostoa hule- ja tulvavesien hallinnassa, Miimu Airaksinen muistuttaa.

Panostus vihreyteen on myös panostus toimivuuteen. Viher- ja vesialueet viilentävät kaupunkia hellekesinä.

Kati Halonen, [email protected]