Etusivu » Koulu » Rehtorin rooli koulun korjausrakentamisessa
Koulu

Rehtorin rooli koulun korjausrakentamisessa

korjausrakentaminen
korjausrakentaminen
Kuva: Getty Images
avatar

Antti Ikonen

puheenjohtaja, Suomen Rehtorit ry

Rehtorin kelpoisuuteen ei kuulu arvosanaa rakentamisesta. Kuitenkin oppilaitoksen johtaja on koulussaan tärkeässä roolissa, kun remontti lopulta alkaa.

Korjausurakka sisältää usein väistötiloihin siirtymisen ja samaan aikaan tapahtuvaa suunnittelutyötä. Se on aina rankka ja stressaava prosessi, sillä samaan aikaan pitää huolehtia perustehtävän sujumisesta. Koska kokemuksista oppii, jaan joitakin havaintojani ja myös itse oppimaani.

Tärkein asia koko hommassa on luottamuksellisuus. Sille on toki käyttöä jo paljon ennen kuin korjausurakka käynnistyy. Valitettavan usein korjaamista edeltää vaihe huonokuntoisissa ja sisäilmaongelmaisissa tiloissa. Tässä epäkiitollisessa vaiheessa esimies valaa kuitenkin perustaa koko prosessin onnistumiselle. Pomon suhtautuminen vakavasti kiinteistön kuntoon kohdistuviin huolenaiheisiin on talletusten tekemistä luottamuspääomaan. Korkoa korolle saa, kun esimies toimii viestinnässään aina asiapohjalta kaikkiin eri suuntiin. Viestintään saat apua eri toimijoiden moniammatillisesta verkostosta. Mahdollista keskustelu ja luo ongelmanratkaisuun tähtäävää toimintakulttuuria, se hyödyttää koulua monin tavoin myös muussa toiminnassaan.

koulun-korjausrakentaminen
Koulun remontointi on työyhteisölle usein ainutkertainen tilaisuus vaikuttaa omaan fyysiseen oppimis- ja työympäristöönsä. Kuva: Getty Images

Toinen tärkeä seikka on osallistaminen. Tarpeiden ja toiveiden tasapainottaminen talouden asettamiin reunaehtoihin on vaativaa ammattityötä, jossa joudutaan aina tekemään isojakin kompromisseja. Esimiehen tärkeä tehtävä on varmistaa käyttäjän tarpeiden huomioiminen ja vuoropuhelu eri osapuolten välillä suunnittelu-, rakentamis- ja käyttöönottoprosessien aikana. Tämä tarkoittaa oppilaiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden lisäksi myös koulurakennuksen muiden käyttäjäryhmien huomioimista. Yhtään koulua tuskin suunnitellaan enää pelkästään kouluksi. Tilojen monikäyttöisyyden ja muuntojoustavuuden vaateet edellyttävät kaikkien käyttäjien välistä yhteistä keskustelua. Tätä ei voi ulkoistaa yksin suunnittelun tai rakentamisen ammattilaisten kontolle.

Pidä aina huolta turvallisuudesta. Myös väistötilojen täytyy olla koulun käyttötarkoitukseen hyväksyttyjä ja poikkeusolojen kuljetusjärjestelyjen asianmukaisia. Viime kädessä vastuuta tehdyistä ratkaisuista on aina kantamassa myös oppilaitoksen rehtori. Fyysisen turvallisuuden lisäksi on tärkeää muistaa myös henkinen hyvinvointi. Se on remontin aikana tavallista suuremmalla koetuksella. Keventäkää yhdessä tietoisesti kuormaa, mistä vain vahinkoa aiheuttamatta voitte.

Koulun remontointi on työyhteisölle usein ainutkertainen tilaisuus merkittävästi vaikuttaa omaan fyysiseen oppimis- ja työympäristöönsä. Se kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Yhtä huolella, kuin rakentamisen ammattilaiset laativat omat suunnitelmansa, koulun ammattilaisten kannattaa työstää oma remonttihankkeen pedagoginen suunnitelmansa. Millä tila- ja kalusteratkaisuilla tuemme yhteisopettajuutta, osallistavaa johtamista, opetuksen toiminnallisuutta ja teknologian käytettävyyttä? Ne ovat aivan varmasti vähintään yhtä tärkeitä kuin sähkö- ja LVI-suunnitelmat. Rakentamisvaihe on mitä otollisin aika tälle keskustelulle, jonka edistämisessä olet esimiehenä avainasemassa!

Kirjoittaja Antti Ikonen on Suomen Rehtorin ry:n puheenjohtaja.

Next article