Etusivu » Koulu » Tulevaisuudessa koulu ei ole pelkkä rakennus
Sisäilmaongelmat

Tulevaisuudessa koulu ei ole pelkkä rakennus

Olli-Luukkainen
Olli-Luukkainen
Kuva: Jussi Vierimaa

Suomessa on satoja homekouluja, oppilaitoksia ja päiväkoteja. Meillä on miljardiluokan sisäilmaongelma, jota yritetään korjata rakentamalla uusia kouluja vanhalla kaavalla. Digitaaliset palvelut, ekosysteemiajattelu ja tietoturva ovat arkea finanssialalla ja terveyspalveluissa, mutta koulurakentamisessa vasta ensimmäisellä kokeiluasteella.

Edelleen arviolta joka kuudes koulu kärsii sisäilmaongelmista. Kun ongelmat pahenevat, on välttämätöntä rakentaa uusi koulu. Koulurakentamisessa on katsottava aiempaa paremmin yhteiskunnan kokonaistarpeita, pitäen kuitenkin tärkeimpänä sitä, miten rakennettavat ympäristöt tukevat oppimista.

Rakentamisessa on mietittävä tarkkaan fyysisten ja virtuaalisten tilojen synkronointi ja monikäyttöisyys. Liian usein jokainen seinään sijoitettu euro vähentää oppimiseen tarjolla olevia määrärahoja.

Tulevaisuudessa kouluympäristö tulee olemaan kohtaamispaikka, jossa voi toimia päiväkoti, kirjasto, eri kouluasteita ja vaikkapa kahvila. Kuva: Pexels.com

Tulevaisuuden koulu ei ole pelkkä rakennus. Se on kohtaamispaikka, jossa eri-ikäiset kansalaiset kohtaavat aamuvarhaisesta yömyöhään. Koulut tulee kuitenkin nähdä osana digitaalista palveluekosysteemiä, jonka suunnittelu lähtee oppimisen ja oppilaiden tarpeista.

Luokkahuoneitakin tarvitaan, mutta niiden ja muiden tilojen muunneltavuus on keskeinen rakentamisen ominaispiirre. Tiloja pitää käyttää tehokkaammin yhdessä muiden palvelujen kanssa. Koulut tulevat olemaan eräänlaisia elinikäistä oppimista tukevien palveluiden tuottamis- ja toteuttamisalustoja.

Tulevaisuuden kouluympäristö on kampusmainen kohtaamispaikka, jossa voi toimia päiväkoti, kirjasto, eri kouluasteita, kansalais- tai työväenopisto, terveydenhuoltopalveluita ja vaikkapa kahvila. Siellä nuoret ja ikääntyneemmät voivat saada niin digipalveluita kuin ohjausta niiden käyttöön. Keskeinen osa oppimiskampusta on yksinäisyyden torjunta.

Tulevaisuuden oppimiskeskuksessa hyödynnetään digitaalisuuden mukanaan tuomat mahdollisuudet. Oppimiskeskusrakennuksen toiminnoissa hyödynnetään digitaalisia oppimateriaaleja ja digitaalisia välineitä. Mutta myös ylläpidossa digi on apuna. Esimerkiksi jokaisen tilan sisäilmaa voidaan mitata koko ajan, ja hyvän sisäilman raja-arvojen hälyttäessä voidaan ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Rakennuksissa on kiinteistö-servicedesk, jonka avulla säädetään valaistus, lämmitys ja lukitus sekä tilankäytön seuranta. Digiarkkitehtuurin on oltava keskeinen osa jo rakennuksen käyttäjälähtöistä suunnittelua.

Digitaalisuus lisää tietoturvan tarvetta

Digitaalisuus sulauttaa fyysisen ja virtuaalisen turvallisuuden yhdeksi kokonaisuudeksi, joka on otettava jo suunnittelupöydällä huomioon.

Nykyaikaisissa autoissa on satoja antureita, jotka kertovat kuljettajalle reaaliajassa, mitä ajoneuvossa ja sen ympäristössä tapahtuu. Miksi kouluissa ei ole mitään vastaavaa?

Automaattinen olosuhdevalvonta ja älyverkot mahdollistavat terveiden ja turvallisten ympäristöjen rakentamisen, mutta kouluihin niitä ei ole vielä sovellettu, vaikka syytä olisi. Ajattelulle sopiva hapekas hengitysilma tai lämpötila säätyvät nykytekniikalla automaattisesti ryhmäkoon mukaan. Henkilöiden tunnistaminen ja tiedonsiirto järjestelmien välillä voidaan tehdä saumattomaksi turvallisuuden ja oppimisen ehdoilla.

Tietoturva edellyttää aina kykyä havaita ja ymmärtää uhkia. Tulevaisuuden koulussa kaikki laitteet, kuten älypuhelimet, oppimateriaalit, digitaaliset näyttötaulut ja jopa sähköpyörät, voivat keskustella samassa verkossa, mikä lisää tietoturvan tarvetta.

Tulevaisuuden koulu on siis eräänlainen ekosysteemialusta, jossa mikrotasolla hallitaan makrotasoa. Mikrotason toimintojen tunnistaminen, joilla vaikutetaan makrotason toimintaan, onkin määräävä tekijä ekosysteemin tehokkuutta arvioitaessa.

Kirjoittaja Olli Luukkainen on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja.

Next article