Tulevaisuuden kaupunki ja kunta on digitaalinen, ympäristöystävällinen ja innovatiivinen

Tulevaisuuden kaupungit ja kunnat ovat monimuotoisia kokonaisuuksia – resurssiviisaita alueita, jotka tarjoavat niin sopivat asumisen muodot, toimivat liikkumismahdollisuudet kuin hyvät työllistymisen ja oppimisen edellytykset.

Kuvassa vasemmalta oikealle, Markku Rimpelä, Jan D. Oker-Blom, ja Hannu Tsupari. Kuvat: Tiina Lemettinen, Loviisan kaupunki ja Sami Saarenheimo.

 

Markku Rimpelä, strategiajohtaja, Hämeenlinna

1. Miten ja mitä osa-alueita tulee kehittää, jotta saamme luotua tulevaisuuden kaupunkeja ja kuntia?

Innovatiivisella, haasteisiin vastaavalla kaupungilla painotukset ovat erilaiset kuin nykytilaan tyytyväisellä kaupungilla. Jos kaupunki ei käytä resurssejaan viisaasti johtaa se heikkenevään elinvoimaan ja hyvinvoinnin laskuun – mistä seuraa kalliita palveluita, resurssien vähenemistä ja elinvoiman edellytysten heikkenemistä. Resurssiviisaudella tarkoitetaan myös kestävää kehitystä, josta huolehtimalla turvaamme lapsillemme kestävän yhteiskunnan.

2. Miten te konkreettisesti kehitätte kaupunkianne/kuntaanne tällä hetkellä?

Uskomme, että tulevaisuuden onnistumisen edellytykset löytyvät yhteisöllisyyttä edistävästä toimintakulttuurista, jossa arvostetaan ihmisiä ja toimijoita, annetaan lupa innostua ja puhalletaan yhteen hiileen. Pyrimme olemaan kehittyvä, innovatiivinen ja haasteensa voittava uudistuva kaupunki. Kehityksemme kärkinä on kolme päämäärää: hyvinvointia edistävä kaupunki, resurssiviisas kaupunki sekä elinvoimainen asumiskaupunki.

3. Keitä ja minkälaisia palveluja tarvitsette kaupunkiinne/kuntaanne, jotta kehitys konkretisoituu?

Hämeenlinnan sijainti luo edellytykset monimuotoiseen asumiseen ja työn tekemiseen. Meillä on mahdollisuus asua järkevään hintaan lähellä pääkaupunkiseutua ja Tamperetta. Tarvitsemme lisää asukkaita ja työpaikkoja sekä innovatiivisia uusia yrityksiä. Samalla tarvetta on tulevaisuuden haasteisiin vastaaviin globaaleihin tietoliikenneyhteyksiin, jotka mahdollistavat etätyön sekä hubeihin, jotka kokoavat yritykset ja osaamisen yhteen.

 

Jan D. Oker-Blom, kaupunginjohtaja, Loviisa

1. Miten ja mitä osa-alueita tulee kehittää, jotta saamme luotua tulevaisuuden kaupunkeja ja kuntia?

Tässä nostaisin esille liikkumisen, ympäristönsuojelun sekä digitalisaation. Joskus nämä kaikki esiintyvät yhdessä ja samassa asiassa, kuten meidän sähköautojen yhteiskäyttöhankkeessamme. Hankkeessa edistämme paitsi liikkumisen edellytyksiä, sähköautojen ansiosta samalla myös ympäristönsuojelua. Palvelua käytetään applikaation avulla, joten se on siis myös digitaalinen palvelu. Sähköautot ovat kaupungin työntekijöiden, asukkaiden ja matkailijoiden yhteisessä käytössä.

2. Miten te konkreettisesti kehitätte kaupunkianne/kuntaanne tällä hetkellä?

Olemme parhaillaan rakentamassa uutta asuinaluetta meren rannalle kaupungin keskustaan, Kuningattarenrannan aluetta, jossa pidetään myös Asuntomessut vuonna 2023. Muutenkin teemme isoja investointeja hyvinvointiin ja sivistykseen, etenkin kouluihin. Rakentamisen ja rakennetun ympäristön kaunistaminen on yksi keskeinen asia, jonka lisäksi meillä on kunnianhimoisia suunnitelmia tulla koulutuksen edelläkävijäkaupungiksi ympäristönsuojelussa ja -ajattelussa.

3. Keitä ja minkälaisia palveluja tarvitsette kaupunkiinne/kuntaanne, jotta kehitys konkretisoituu?

Liikenne on keskeisin elementti. Tarvitaan ympäristöystävällisempää liikennettä, entistä joustavampaa kutsuliikennettä sekä hyviä kulkuyhteyksiä suurimpiin kaupunkeihin. Tämän kaiken mahdollistamiseksi tarvitaan joustavaa ja tehokasta liikennesuunnittelua – sellaista, joka mahdollistaa kaikenlaisen liikkumisen vuorokauden ympäri kaikkialla kunnassamme.

 

Hannu Tsupari, kaupunginjohtaja, Varkaus

1. Miten ja mitä osa-alueita tulee kehittää, jotta saamme luotua tulevaisuuden kaupunkeja ja kuntia?

Tulevaisuuden kaupunki ei enää ole vain fyysisiä hallintorakenteita, teitä ja kunnan rajoja, vaan myös tunnekuntalaisuutta ja sitoutumista asumiskuntaan. Tarvitaan rohkeutta ja innovatiivisuutta kehittämiseen kokonaisuutena sekä uskallusta päästää asukkaat päättämään itseensä vaikuttavista asioista. Tarvitaan myös vahvempaa kuntarajoja ylittävää yhteistyötä, kolmannen sektorin ja asukkaiden sekä oppilaitosten ja yritysten kesken ja kanssa.

2. Miten te konkreettisesti kehitätte kaupunkianne/kuntaanne tällä hetkellä?

Varkautta kehitetään alueellisena vetovoimakeskuksena, johon suunnitellaan palvelukeskusta, uutta uimahallia sekä uutta terveyspalvelukeskittymää, johon kuuluu myös aluesairaala ja Green Tech Valley. Edellä mainittujen lisäksi kehitämme resurssiviisauttamme, paikallista ruokatuotantoa ja matkailua. Olemme myös yksi Suomen Alvar Aalto -kaupungeista. Varkaus on kansalaistoimintaa, kansainvälisyyttä ja imagoa.

3. Keitä ja minkälaisia palveluja tarvitsette kaupunkiinne/kuntaanne, jotta kehitys konkretisoituu?

Varkaus on yksi Suomen energiaosaamisen keskuksista, teollisista juurista ja kulttuuriperinnöstä voimansa ammentava nykyaikainen ja kansainvälinen teknologiakaupunki. Nyt alueemme yrityksissä on tarvetta muun muassa energia-, kone- ja tuotantotekniikan insinööreille sekä metalli- ja konealan osaajille. Myös sosiaali- ja terveysalan eri asiantuntijoita tarvitaan. Toivotamme lapsiperheet tervetulleiksi asumaan luonnon ja järvien ympäröivään kauniiseen kaupunkiimme!

 

Kuvassa vasemmalta oikealle, Toni Vanhala, Jarkko Heinonen, Jonne Sandberg, ja Petra Ståhl. Kuvat: Jari Pitkäkangas / Kotkan kaupunki, Mika Okko / Stillkuva Studio, Anne Yrjänä ja Oma arkisto.

 

Toni Vanhala, Vs. kehitysjohtaja, Kotka

1. Miten ja mitä osa-alueita tulee kehittää, jotta saamme luotua tulevaisuuden kaupunkeja ja kuntia?

Kaupunkikehitys on kokonaisuus, ja kehittämistä täytyy tehdä laajalla katsannolla. Kotkassa korostuvat elinvoimakysymykset. On kehitettävä yritysten toimintaedellytyksiä ja osaamista. Tärkeää on myös saavutettavuus. Tarvitaan älykkäitä energia- ja liikenneratkaisuja sekä hyvät logistiset yhteydet. Digitaalisten palveluiden kehittäminen on merkittävässä roolissa kaupunkistrategiassa. Merellinen kaupunkiympäristö ja kulttuuri lisäävät viihtyvyyttä. Kotka on Pohjolan puistopääkaupunki, jossa on monipuolinen kulttuuri- ja tapahtumatarjonta.

2. Miten te konkreettisesti kehitätte kaupunkianne/kuntaanne tällä hetkellä?

Merkittävin kaupunkikehityshanke Kotkassa on vanhan kantasataman alueen kehittäminen. Kantasatamassa on jo Merikeskus Vellamo, jossa sijaitsee muun muassa Suomen Merimuseo ja Kymenlaakson museo. Samalle alueelle on tulossa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun uusi kampus. Se tuo valmistuessaan kaupunkikuvaan merkittävän piristysruiskeen, kun lähes 3000 opiskelijaa tulee kaupungin keskustaan. Toinen uusi elementti on tapahtumakeskus, jota viedään eteenpäin kaupungin toimesta. Lisäksi yksityinen toimija suunnittelee alueelle outlet-myymälöitä ja hotellia. Asemakaava mahdollistaa kerrostaloasumista meren äärellä ja kesäkaudella satamassa vierailee risteilyaluksia.

3. Keitä ja minkälaisia palveluja tarvitsette kaupunkiinne/kuntaanne, jotta kehitys konkretisoituu?

Uudet asukkaat, yrittäjät ja opiskelijat tervetuloa!

 

Jarkko Heinonen, elinkeinojohtaja, Uusikaupunki

1. Miten ja mitä osa-alueita tulee kehittää, jotta saamme luotua tulevaisuuden kaupunkeja ja kuntia?

Tärkeimpiä asioita mitä kaupunkiympäristö voi tarjota, ovat työllistymisen ja oppimisen edellytykset, mahdollisuus itselle parhaiten sopivaan asumiseen sekä arjen sujuvuus. Moniin näihin osa-alueisiin voidaan vaikuttaa kehittämällä liikkumisen edellytyksiä kaupunkien sisällä sekä kaupunkien välillä. Erityisesti työssäkäyntiä on ajateltava yhtä kaupunkia merkittävästi laajemmalla alueella. Kaupunkien on synnytettävä verkostoja, joissa kaupunkien välinen ja niiden sisäinen julkinen liikenne on hyvin integroitunut.

2. Miten te konkreettisesti kehitätte kaupunkianne/kuntaanne tällä hetkellä?

Voimakkaasti kasvaneen työpaikkamäärän vuoksi Uudenkaupungin kaupunki on aivan erityisessä tilanteessa, jossa meidän on monipuolisesti ja myös monikielisesti tuotava esiin kaupungin tarjoamat mahdollisuudet hyvään elämään sekä myös autettava sen toteuttamisessa. Siksi panostamme muun muassa nettisivustojen ja some-kanavien kehittämiseen. Lisäksi luomme uudenlaisia edellytyksiä korkeamman asteen opintojen joustavaan suorittamiseen kaupungissa sekä pyrimme kaikin tavoin edistämään liikenneyhteyksien kehittämistä.

3. Keitä ja minkälaisia palveluja tarvitsette kaupunkiinne/kuntaanne, jotta kehitys konkretisoituu?

Palvelurakenne Uudessakaupungissa on tällä hetkellä varsin hyvä. Palveluiden tuottaminen on vahvasti kysyntälähtöistä ja markkinaehtoisia palveluita syntyy lisää ennen kaikkea kysynnän kasvun myötä.

 

Jonne Sandberg, kehitysjohtaja, Kokkola

1. Miten ja mitä osa-alueita tulee kehittää, jotta saamme luotua tulevaisuuden kaupunkeja ja kuntia?

Tulevaisuuden kaupunkien tulee luoda puitteet monelle eri tyyppiselle toiminnalle. Osana tulevaisuuden kaupunkia ovat myös vetovoimaisuus ja kaupungin tarjoama ”kokonaispaketti” kaikille sen piiriin kuuluville ihmisille – niin asukkaille, yrittäjille kuin matkailijoille.

2. Miten te konkreettisesti kehitätte kaupunkianne/kuntaanne tällä hetkellä?

Kokkolassa kaupungin kehitystyötä ohjaa kaupungin strategia ja sen alla olevat kehittämisohjelmat. Strategiassa ja ohjelmissa on priorisoitu kehittämisen teemat ja vuosittaisessa talousarviossa määritellään kehittämistyölle tarkemmat tavoitteet ja aikataulut. Kokkolassa sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä. Teollisuusalue on merkittävä teollinen integraatti, jossa toimii kiertotalouden ekosysteemi. Kaupunki on aktiivisesti mukana kehittämässä teollisuusaluetta niin toimintojen kuin maankäytön näkökulmasta. Teollisuusalue muodostaa loistavat mahdollisuudet akkukemikaalien valmistukselle.

3. Keitä ja minkälaisia palveluja tarvitsette kaupunkiinne/kuntaanne, jotta kehitys konkretisoituu?

Kokkola Industrial Park on Suomen houkuttelevin kemianteollisuuden sekä sitä tukevan palvelutuotannon ympäristö. Kaupunkiorganisaatio elää vahvassa muutoksessa, jossa digitalisaatio on hyvin merkittävässä asemassa. Kokkola on kuluttajakaupassa noin sadantuhannen ihmisen markkina-alue, mikä luo hyvät ja toimivat puitteet kuluttajakaupan toiminnoille.

 

Petra Ståhl, elinvoimajohtaja, Vihdin kunta

1. Miten ja mitä osa-alueita tulee kehittää, jotta saamme luotua tulevaisuuden kaupunkeja ja kuntia?

Tulevaisuudessa korostuvat ilmastoystävälliset liikkumisen muodot. Tunnin juna -hanke on tässä suhteessa yksi keskeisimmistä läntisen Uudenmaan ja koko lounaisen Suomen kehittämissuunnitelmista. Myös muuttuviin asumismieltymyksiin tulee vastata. Näistä hyvänä esimerkkinä ovat Sepänpihan alueemme tehokkaat OK-tontit, joiden kysyntä on ylittänyt odotuksemme. Kesällä 2020 älykkäisiin ratkaisuihin pääsee tutustumaan Sepänpihan Kotinäyttelyssä.

2. Miten te konkreettisesti kehitätte kaupunkianne/kuntaanne tällä hetkellä?

Kaavoituksemme seuraa sekä asumisen, yrityselämän, liikenteen että vapaa-ajan muuttuvia trendejä. Luomme edellytyksiä työpaikka-alueille logistisesti keskeisille sijainneille tehokkaan nykyisen ja tulevaisuuden joukkoliikenteen äärelle. Tämän lisäksi mahdollistamme kuntalaisille monipuolista, aktiivista arkea yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Osallistava budjetointi ja kuntalaisten arkiliikkumista tukevat hankkeemme ovat esimerkkejä aktiivisesta kehitystyöstämme.

3. Keitä ja minkälaisia palveluja tarvitsette kaupunkiinne/kuntaanne, jotta kehitys konkretisoituu?

Aktiivisia ja osallistuvia ihmisiä, joille asuinpaikka ei ole vain pala maata tai seinät ja katto. Vihti on hyvä paikka juurtua, vaikka työpaikan sijainti Etelä-Suomessa vaihtelisi. Tunnin junan tarvitsemme, jotta tulevaisuuden työpaikka-alueillemme on saatavilla osaavaa työvoimaa ja kasvavan kuntamme asukkaat pääsevät liikkumaan vielä helpommin ja ilmastoystävällisemmin. Kaiken kaikkiaan Vihdin tulevaisuus näyttää hyvältä.

Mikaela Katro, [email protected]