Infratoimiala ei juurikaan poikkea muista perinteikkäistä aloista, kun tarkastellaan suomalaisten ikärakennetta. Toimijoiden harmaantuminen ja osaavien tekijöiden eläköitymisestä johtuva poistuminen alalta on todellinen huoli tulevien vuosien laadukkaan yhteiskuntarakentamisen onnistumisen kannalta.
Samaan aikaan yhteiskunnan taustalla vaikuttavana trendinä ikäluokkien pieneneminen ja eri toimialojen välillä tapahtuva kilpailu nuorista tulevaisuuden osaajista eli työvoimasta lyö kapuloita nuorten saamiseksi alalle. Tilanne voidaan summata lyhyesti niin, että pula osaajista alalla on todellinen ja osaajien tarve tulevaisuudessa ei ole vähenemään päin.
Alalle tarvitaan erilaisia osaajia perustyötä tekevistä korkeakoulutettuihin. Alan perustöissä koneenkuljettajilta vaaditaan tarkkuutta työn tekemiseen, aloitekykyä ja sosiaalisia taitoja. Kun toimitaan yhteisellä työmaalla muiden urakoitsijoiden kanssa tiukoissa aikatauluraameissa sekä vaihtelevissa keliolosuhteissa parhaimmillaan ympäri vuoden, myös joustamiskykyä arvostetaan työantajien piirissä. Koneenkuljettajan työssä työntekijältä odotetaan itseohjautuvuutta ja kykyä kantaa vastuuta sekä tehdä itsenäisiä päätöksiä. Nämä ominaisuudet korostuvat myös työturvallisuuden osalta, sillä suurilla koneilla operoitaessa voi hätäinen kuski saada korvaamatonta vahinkoa aikaan.
Menneinä vuosikymmeninä alalla kulki sisäisenä kirjoittamattomana sääntönä, että parhaat konekuskit tulevat maatalojen pojista- ja tytöistä. Kaikki ymmärtänevät, että tämän ryhmän varaan ei alan tulevaisuutta voida työvoiman osalta rakentaa.
Tilanne voidaan summata lyhyesti niin, että pula osaajista alalla on todellinen ja osaajien tarve tulevaisuudessa ei ole vähenemään päin.
Työmaan työnjohtotehtävissä vaaditaan hyvän teknisen osaamisen lisäksi tunneälyä ja ihmistuntemusta, ratkaisukeskeisyyttä ja jämptiä asennetta. Työntekijöitä tulee johtaa persoonina eikä resursseina.
Työnjohtajan tehtävänä on tietää ketkä työntekijöistä soveltuvat persoonansa ja ammattitaitonsa puolesta mihinkin työhön. Moderni työnjohtajan ihmisjohtaminen voidaan ajatella toteuttavan eräänlaista palvelutehtävää, jossa korostuu ihmistuntemus sekä kyky asettua toisen asemaan. Vanhan koulukunnan malli, jossa huutamalla tai käskyttämällä saadaan tulokset aikaan, voi olla vieläkin joskus tarpeen. Tämä on kuitenkin auttamattomasti vanhanaikainen tyyli, jos ajatellaan asiaa työnantajamielikuvan tai työntekijöiden sitouttamisen kannalta.
Nuorille tai alanvaihtajille, jotka pohtivat olisiko infra-ala heidän juttunsa on meidän jo alalla toimivien helppo nostaa esiin muutamia keskeisiä asioita, joita kannattaa pohtia. Alalla pääsee rakentamaan parempaa yhteiskuntaa. Alan toimijat varmistavat ihmisten elämän sujuvuuden ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet. Töitä riittää taatusti tulevaisuudessakin, sillä näitä töitä ei voi siirtää muihin maihin. Työ on vastuullista ja itsenäistä, alalla on hyvät etenemismahdollisuudet sekä urakehitysnäkymät ja infra-alalla maksettavat korvaukset ovat myös yleisesti ottaen erittäin hyviä.
Alan vetovoimaisuuden parantaminen ja nuorten tavoittaminen koetaan liikenne- ja infra-alalla erittäin tärkeäksi. Viimeisimpänä alan vetovoimaa kohottavana tekijänä liikenne- ja infra-alan toimijat ovat yhdistäneet voimansa nuorille suunnatussa #Infrasankarit-kampanjassa. Kampanjassa tuodaan esiin infrastruktuuri- ja liikennealan merkityksellisyyttä, monipuolisuutta ja ammattilaisten arkea. Tällä tavoitellaan erityisesti peruskoulun ja lukion päättäviä, jotka pohtivat ammatinvalintaa.
Alalle tarvitaan uusia osaajia, ja työnantajamielikuvan parantaminen on kaikkien alan toimijoiden yhteinen etu.
Kirjoittaja Tuukka Liukko on INFRA Kaakkois-Suomi ry:n toiminnanjohtaja.