Suomalais-virolainen Balt-Plast-Free-tutkimushanke kehittää EU:lle yhtenäisiä mikromuovin mittauskäytäntöjä jätevesihuollon tarpeisiin.

Mikromuovitutkimus on noussut yhdeksi ympäristötutkimuksen keskeisistä teemoista.
– Jätevedenpuhdistamot poistavat jo nyt suuren osan mikromuoveista jätevedestä, mutta mikromuovit eivät katoa mihinkään. Ne päätyvät jätevesilietteeseen ja sitä kautta takaisin kiertoon, sanoo Balt-Plast-Free-hankkeen projektipäällikkö Johanna Puranen.
Balt-Plast-Free-tutkimushankkeessa kehitetään ensimmäistä kertaa EU-tasolla yhtenäinen testauskokonaisuus, joka kattaa sekä tekniset ratkaisut että näytteenotto- ja analyysimenetelmät mikromuovien poistamiseksi jätevedestä.
– Analysointimenetelmät ovat tällä hetkellä vaihtelevia ja mittaavat eri asioita: hiukkasten lukumäärää, massaa tai koostumusta.Siten eri paikkakuntien ja maiden tuloksetkaan eivät ole keskenään vertailukelpoisia.
Balt-Plast-Freessä on Suomesta mukana LUT-yliopisto, Virosta TalTech, KBFI ja Emajõe Veevärk. Mittauksia tehdään useilla jätevedenpuhdistamoilla, ja lisäksi hankkeessa pilotoidaan ratkaisuja Suomessa Mikkelissä ja Virossa Elvassa. Projektia koordinoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy.
Yhdyskuntajätevesidirektiivi tuo uusia velvoitteita
Vuoden 2024 lopulla hyväksytty yhdyskuntajätevesidirektiivi tuo jätevedenpuhdistamoille uusia velvoitteita mikroepäpuhtauksien seurantaan ja analysointiin. Sen mukaan mikromuovi tulee käsitellä jätevedestä vuoteen 2045.
– Direktiivi ei määrää yhtä teknologiaa, vaan vesilaitoksille jää mahdollisuus valita omiin tarpeisiinsa sopivat ratkaisut, Puranen sanoo.
Käytännössä sääntely tarkoittaa puhdistamoille merkittäviä investointeja.
– Hankkeemme tavoitteena on tuottaa vesilaitoksille ja viranomaisille luotettavaa, vertailukelpoista tietoa, joka auttaa heitä tulevissa investointipäätöksissä.
Kolmivuotinen Balt-Plast-Free-hanke on vasta alussa, mutta tutkimusryhmältä ilmestyy jo tänä kesänä näytteenottoa koskeva ohjekirja jätevedenpuhdistamoiden käyttöön.
Hankkeen erityispiirre on, että se yhdistää sääntelyn ennakoinnin, mittausmenetelmien harmonisoinnin sekä käytännön pilotoinnin. Ratkaisuja testataan oikeissa jätevedenpuhdistamoissa todellisissa käyttöympäristöissä.
– Suomessa on vahvaa osaamista vesiteknologian alalla, ja kasvavat ympäristövaatimukset voivat avata uusia mahdollisuuksia alan kehitykselle ja viennille.

Lue lisää Balt-Plast-Free hankkeesta
Cleaner Baltic Sea through innovation and cooperation