Tänä vuonna pandemian yhteydessä on konkreettisesti koettu, miten suuri merkitys varhaiskasvatuksella on niin vanhempien arjessa kuin koko yhteiskunnan toimivuudessa.
– Mutta on tärkeää ymmärtää, että päivähoidon ensisijainen tarkoitus ei ole mahdollistaa vanhempien työssäkäymistä vaan on lapsen oikeus päästä varhaiskasvatukseen, muistuttaa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.
Uusia tapoja pitää yhteyksiä vanhempiin
Keväällä yli neljäkymmentä prosenttia opettajista otti käyttöön itselleen uusia digitaalisia työkaluja ja oppimisalustoja. Niin kouluissa kuin kodeissa jouduttiin läpikäymään jyrkkä oppimiskäyrä.
– Varhaiskasvatuksen luonteesta johtuen alle kouluikäisillä lapsilla mahdollisuudet digitaalisiin oppimisympäristöihin eivät ole yhtä suuria kuin koululaisilla ja opiskelijoilla, mutta myös varhaiskasvatus on siirtynyt yhä vahvemmin digiaikaan. Uudet viestintäkanavat ovat olleet tärkeässä roolissa, kun on haettu muotoja tiedottaa nopeasti muuttuvista tilanteista ja ylläpitää vuorovaikutusta vanhempiin sekä samalla minimoida fyysisiä kontakteja aikuisten välillä. Lapsen kannalta oleellinen kysymys on saako oman pehmolelun ottaa mukaan hoitoon vai ei, huoltajalle mitkä ovat lapsen päivähoitoon tuomisen pelisäännöt, Heinonen jatkaa.
Toisen asteen koulutuksen pohja rakennetaan jo esiopetuksessa
Hallitus on esittänyt oppivelvollisuuden laajentamista ja oppivelvollisuusiän korottamista kahdeksaantoista ikävuoteen.
– Toisen asteen tutkinnon suorittamisella on iso vaikutus nuoren tulevaisuuteen. Mutta myös koulupolun hyvällä liikkeelle lähdöllä on merkittävä tasoittava vaikutus. Toisen asteen resurssien kuntoon laittaminen ei auta ratkaisemaan ongelmia, joita syntyy, jos varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen kysymyksiä ei ratkaista. On panostettava molempiin, Olli-Pekka Heinonen summaa.