Etusivu » Digitalisaatio » Energiatehokkuusdirektiivi tuo huoneistokohtaiset vesimittarit
Energiatehokkuus

Energiatehokkuusdirektiivi tuo huoneistokohtaiset vesimittarit

Kuvat: Unsplash ja TEM / Aleksi Malinen

Eriika Melkas

erityisasiantuntija, tehokkuus-, teknologia- ja päästökaupparyhmä, TEM

– Energiatehokkuusdirektiivi edellyttää lämpimän käyttöveden huoneistokohtaisten mittareiden asentamista, mikäli se on teknisesti mahdollista ja kustannustehokasta. Uusia rakennuksia, jotka tulevat kaukolämmön piiriin tai valitsevat keskuslämmityksen, tämä vaatimus koskee aina riippumatta teknisistä mahdollisuuksista tai kustannustehokkuudesta, kertoo TEM:n energiaosastolta tehokkuus-, teknologia- ja päästökaupparyhmän erityisasiantuntija Eriika Melkas.

– Pyysimme tammikuussa lausuntoja keskeisiltä toimijoilta, esimerkiksi muilta viranomaisilta sekä etujärjestöiltä, kuten Kiinteistöliitolta ja Isännöintiliitolta, asiaa koskevaan hallituksen esitysluonnokseen. Lisäksi näkemyksiä on voinut esittää vapaasti lausuntopalvelu.fi
-palvelun kautta, Melkas jatkaa.

Vuonna 2018 voimaan tulleen direktiivin edellyttämät lakimuutokset on pantava täytäntöön 25.10.2020 mennessä. Tämän ajankohdan jälkeen asennettavien mittareiden tulee olla etäluettavia, ja kun tällaiset mittarit on asennettu, laskutuksen täytyy perustua etämitattavaan huoneistokohtaiseen kulutukseen eli käytettyyn veteen ja sen lämmittämiseen käytettyyn energiaan, ei kiinteään vesimaksuun. Etäluettavien mittareiden asentamisvelvollisuus koskee uusia rakennuksia aina ja olemassa olevia, kun niissä tehdään putkisaneeraus.

Mittauksen on oltava etäluettavaa viimeistään vuonna 2027

Jo asennetut vesi-, kaukolämpö- ja kaukojäähdytysmittarit on muutettava etäluettaviksi tai korvattava etäluettavilla mittareilla 31.12.2026 mennessä.

– Tästä vuoden 2027 takarajasta voidaan direktiivin mukaan poiketa, jos mittareiden muuttaminen etäluettaviksi tai korvaaminen etäluettavilla laitteilla on kustannustehotonta. Uskomme, että voimme vesimittareiden osalta turvautua tähän poikkeukseen, Melkas sanoo.

Suomalaisissa taloyhtiöissä on asennettu linjasaneerauksissa rakennusmääräysten mukaisesti asuntokohtaiset vesimittarit vuodesta 2013 alkaen ja vähintään kahden asunnon uudisrakennuksissa vuodesta 2011.

Tieto omasta vedenkulutuksesta on tarpeellista myös kuluttajalle itselleen. Mutta kun taloyhtiöissä kerätään huoneistokohtaista dataa, on erityistä huomiota kiinnitettävä tietoturvaan ja tietojen keräämisen perusteisiin.

– Energiatehokkuusdirektiivi ei aiheuta uusia vaatimuksia, sillä se viittaa suoraan EU:n tietosuoja-asetukseen, joka on suoraan sovellettavaa oikeutta Suomessakin. Lisäksi Suomessa on määritelty kansallisia täydentäviä säännöksiä tietosuojalaissa. Vaikka tässä direktiivissä ei ole tarpeen säätää asiasta erikseen, on tietoturva asia, joka on osattava ottaa huomioon kaikessa taloyhtiön toiminnassa, Eriika Melkas muistuttaa.

Next article