Etusivu » Digitalisaatio » Kehittyvä kaupunki hyödyntää digitalisaatiota, tietoa ja teknologiaa
Digitalisaatio

Kehittyvä kaupunki hyödyntää digitalisaatiota, tietoa ja teknologiaa

helsinki
helsinki
Kuva: Unsplash

Kehittyvä kaupunki haluaa kehittyä asukkailleen hyväksi paikaksi elää, liikkua, asua ja työskennellä. Samalla pyritään luomaan hyvät toiminnan edellytykset myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyölle.

Näihin tarpeisiin ratkaisuja etsitään yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa julkisten toimijoiden, yritysten ja asukkaiden kesken.

– Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on yksi suurimmista kaupunkiliikkumisen haasteista, Maija Ahokas Liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

– Päästövähennystavoitteen saavuttaminen edellyttää paitsi toimenpiteitä valtiolta, kaupungilta sekä sen yrityksiltä ja asukkailta, myös näiden tahojen määrätietoista yhteistyötä.

Ahokkaan mukaan kehittyvä kaupunki ottaa käyttöön uudenlaisia, houkuttelevia liikkumispalveluja asukkaiden jokapäiväisen liikkumisen tarpeisiin.

– Palvelujen sijoittumisessa on huomioitu myös pienlogistiikkaan liittyvien palvelujen kehittyminen. Piennoudon solmupisteet esimerkiksi kauppakeskuksissa yleistyvät, samaten kerrostaloihin sijoittuvat minisolmupisteet eli minihubit.

”Tulevaisuuden liikennepalvelut perustuvat jatkossa enemmän jakamis- ja alustatalouden periaatteisiin”

Joukkoliikenne on osa kaupunkiseutujen liikennejärjestelmän ydintä liikkumisen ja tilankäytön näkökulmasta. Ahokas korostaa tärkeyttä täydentää nykyisen kaltaista joukkoliikennettä sellaisilla liikkumisen palveluilla, joilla voidaan parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta sekä lisätä palvelun joustoja ja dynaamisuutta.

– Joukkoliikenteen saavutettavuutta ja ominaisuuksia tulee kehittää siten, että se on käyttäjille omaa autoa merkittävästi houkuttelevampi liikkumisvaihtoehto. Myös yksityisomisteisten henkilöautojen käyttöaste pitää saada nousemaan, sillä se on tällä hetkellä vain noin 5 %. Konkreettisina esimerkkeinä käyttöasteen nostamiseen ovat muun muassa jakamistalouteen perustuvat yhteiskäyttöautot, kimppakyydit ja autojen vertaisvuokraus.

Parhaat vaikutukset saavutetaan säilyttämällä olemassa oleva joukkoliikenteen palvelu julkisen liikenteen ytimessä ja kytkemällä siihen sekä muu julkinen liikenne että erilaiset uudet yritysten tuottamat tai jakamistalouden palvelut. Lähtökohtana on asiakaskeskeisyys ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet.

– Digitalisaation ja tiedon avulla on myös syntynyt ”Liikenne palveluna” -toimintatapa, jossa tietoa ja digitalisaatiota hyödyntämällä luodaan yhteistyössä käyttäjien, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kesken käyttäjälähtöisiä liikenne- ja kuljetuspalveluita tuottava liikennejärjestelmä, Ahokas sanoo.

Hän on ylpeä siitä, että Suomi on ollut liikenne palveluna -ajattelun edelläkävijä. Viime syksynä ministeriö sai merkittävän tunnustuksen älyliikenteen maailmankongressissa Montrealissa, kun sille luovutettiin ITS Hall of Fame -palkinto.

– Tunnustus tuli liikennepalvelulaista, johon on koottu kaikki liikennemarkkinoiden sääntely, ja joka edistää liikenteen digitalisaatiota ja mahdollistaa yhtenäiset sekä mobiilit matkaketjut ensimmäisenä maailmassa.

Next article