Etusivu » Digitalisaatio » Isännöintiliiton johtaja: ”Kiinteistöjen älyssä huomattavasti kehittämisen varaa”
Digitalisaatio

Isännöintiliiton johtaja: ”Kiinteistöjen älyssä huomattavasti kehittämisen varaa”

alykas-asuminen-asumisen-hiilijalanjaljen-pienentaminen
alykas-asuminen-asumisen-hiilijalanjaljen-pienentaminen
Digitaalisuuden myötä kiinteistöt tuottavat enemmän dataa, jota oikein käytettynä voidaan hyödyntää muun muassa kiinteistöjen ylläpidossa ja peruskorjaussuunnittelussa. Kuvat: Pexels ja Opa Latvala

Marianne Falck-Hvilstafeldt

johtaja, Isännöintiliitto

Energiansäästö ja kulutuksen vähentäminen tuovat ympäristöhyödyn lisäksi taloyhtiöön myös rahallista säästöä, kun tehdyt investoinnit maksavat itsensä nopeasti takaisin.

Suomessa on paljon 1970–80-luvuilla rakennettuja taloyhtiöitä, ja ne ovat pian tulossa peruskorjausikään. Johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta kannustaa nyt tehtävien peruskorjausten yhteydessä huomioimaan myös mahdollisuudet pienentää kiinteistön ja sen ylläpidon hiilijalanjälkeä.

– Samalla voidaan asentaa älyä ja muita kiinteistön ylläpitoa helpottavia sekä asumismukavuutta lisääviä digitaalisia ratkaisuja.

Vaikka uudemmissa asuinkiinteistöissä alkaa jo olla älylaitteita, on niiden hyödyntämisessä sekä asumisen digipalveluissa Falck-Hvilstafeldtin mielestä vielä paljon kehittämistä.

– Tulevina vuosina kiinteistöjen pitkäjänteinen kunnossapito ja taloyhtiöiden investoinnit kiinteistöjensä kehittämiseen näkyvät myös asuntomarkkinoilla.

Tässä taloyhtiöt jakautuvat Falck-Hvilstafeldtin näkemyksen mukaan kahtia.

– On niitä, jotka vuosikausia ovat laiminlyöneet kiinteistöjen kunnossapidon ja kehittämisen sekä niitä, jotka ovat panostaneet kiinteistöjensä kunnossapitoon sekä hiilijalanjäljen ja ylläpitokustannusten pienentämiseen. 

”Asumisen hiilijalanjäljen pienentämisessä on iso, vielä hyödyntämätön potentiaali”

Digitaalisuuden myötä kiinteistöt tuottavat yhä enemmän dataa, jota voidaan hyödyntää kiinteistön ylläpidossa, peruskorjaussuunnittelussa sekä asumisen palveluiden kehittämisessä.

– Esimerkiksi kiinteistön rakennusautomaation avulla voidaan palveluntarjoajan toimesta etäseurata ja -hallita taloyhtiön energiankulutusta, Falck-Hvilstafeldt toteaa.

Hän viittaa myös Suomen koviin ilmastotavoitteisiin. Asumisen ilmastotoimiin on vasta alettu herätä, vaikka asumisen hiilidioksidipäästöt muodostavat reilun neljäsosan kulutuksen hiilidioksidipäästöistä.

– Asumisen hiilijalanjäljen pienentämisessä on iso, vielä hyödyntämätön potentiaali. Taloyhtiöiden energiatehokkuuteen ja energiaremontteihin pitää panostaa pitkäjänteisesti ja monin keinoin.

Next article