Yrityksen fyysistä sijoittumispaikkaa määrittelee monta tekijää, joiden keskinäinen paino vaihtelee yrityksestä ja ajan hetkestä toiseen.
Yrityksen sijoittumisessa huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa tavoiteltavat asiakasryhmät, osaamisen saatavuus, raaka-aineiden ja alihankkijoiden saatavuus, yhteistyöverkostot sekä kaikkien näiden kustannustaso.
– En tiedä tehdäänkö päätöstä niinkään negaation kautta sijoittua muualle kuin pk-seudulle. Pikemminkin päätöksenteko on ajattelua sijoittaa toimintoja tietylle seudulle siksi, että siellä on jokin etu saavutettavissa, Investors House Oyj:n toimitusjohtaja Petri Roininen sanoo.
Kehittyneiden tietoliikenneyhteyksien ansiosta yksikön perustaminen uudelle alueelle on tänä päivänä huomattavasti helpompaa kuin ennen. Samalla kuitenkin alueellisen kilpailuedun merkitys kasvaa. Roinisen mukaan alueella tulisi olla kilpailuetuja puolellaan – oli se sitten asiakkaita, edullista työvoimaa, raaka-aineita tai puoleensavetävä verkosto.
– Pelkkien toimitilojen perässä kovin moni tuskin toimintojaan siirtelee. Pelkästään pk-seudulla on yli miljoona neliötä tyhjää toimitilaa.
Enfo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Anssi Lehikoinen puolestaan muistuttaa, että monelle asuminen sopivan isossa, mutta rauhallisessa kaupungissa harrastusmahdollisuuksien lähellä on tärkeää koko perheen viihtymisen kannalta.
– Tällaiset ihmiset ovat työssään yleensä motivoituneita ja haluavat olla lojaaleja työnantajalleen. Mielestäni tämä on yksi tärkeimpiä tekijöitä yrityksille, jotka tarvitsevat hyvää henkilöstöä.
Asiantuntijan neuvot: huomioi nämä, kun yritys sijoittuu pääkaupunkiseudun ulkopuolelle
– Kilpailuedun pitäisi olla jollakin tapaa kvantifioitavissa. Kunnan tulisi olla tällaisen alueellisen edun luomisessa raadollisen rehellinen ja pitkäjänteinen – tulokset eivät synny hetkessä, Roininen miettii.
Maakunnallisilla yliopistokaupungeilla on tärkeä kilpailuetu puolellaan, mutta samalla haasteena on pitää valmistuvat opiskelijat alueella. Roininen sanoo voimien keskittämisen yliopistojen yhteyteen olevan keskeistä.
– Pieni yliopistokunta ei saisi hukata kriittistä massaa. Usein näkee pienehköjen kuntien piirtelevän useita keskittymiä, vaikka niiden mittakaavassa vain keskittämisellä yliopiston ympärille voidaan luoda menestymiskykyinen ympäristö. Keskittymistarve koskee yhtä lailla fyysistä rakentamista kuin toimialojen löytymistä.
Lehikoinen näkee osaamiseen perustuvissa yhtiöissä mahdollisuuksia silloin, kun osaamista on alueella tarjolla.
– Ihmisten pysyvyys on parempaa maakunnissa, johtuen osittain kilpailutilanteesta ja ihmisten arvomaailmasta. Pienemmillä paikkakunnilla on joustavia ja kilpailukykyisiä toimitilaratkaisuja. Päätöksentekijät tuntevat toisensa, ja päätöksien tekeminen on ajoittain erittäin nopeaa, mitkä ovat selkeitä kilpailuetuja.