Turvallinen oppimisympäristö on kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät. Fyysinen turvallisuus, kuten terveet rakennukset sekä säännöllisesti huolletut laitteet ja kalusteet, on siitä vain yksi vaikkakin tärkeä osa.
– Jokaisella on tarve tulla nähdyksi ja hyväksytyksi yhteisössä. Hyvä fyysinen ympäristö yhdistettynä toimivaan vuorovaikutukseen ja kokemukseen osallisuudesta luo pedagogista turvallisuutta. Tähän kuuluvat myös ammattitaitoiset opettajat, jotka tukevat oppimista oppilaiden ja opiskelijoiden iän, toimintakyvyn sekä edellytykset huomioon ottaen, muistuttaa opetusneuvos Kati Mikkola Opetushallituksesta.
Turvallinen ympäristö edesauttaa oppimista
Koulukiinteistön turvallisuutta arvioitaessa pitää kiinnittää huomiota sekä rakennukseen että piha-alueeseen. Tilojen turvallisuuden kehittämisessä on tärkeää huomioida monipuolisesti eri asioita: ergonomia, esteettömyys ja saavutettavuus, sisäilman laatu, akustiikka, valaistus sekä viihtyisyys.
Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee varautua myös erilaisiin yllättäviin tilanteisiin ja uhkiin. Toimivat palo- ja pelastusturvallisuuden ratkaisut, ajantasaiset kriisisuunnitelmat ja poikkeustilanteiden harjoittelu ovat avainasemassa turvallisuuden lisäämisessä. Turvallisuutta voidaan tarpeen mukaan lisätä myös erilaisilla turvajärjestelmillä, kuten rikosilmoitin- tai hätäkutsujärjestelmillä, kuulutuslaitteilla, lukitusjärjestelmillä ja sisälle suojautumiseen kehitetyillä teknisillä ratkaisuilla.
Turvallisessa tilassa sitoudutaan yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon.
Kuvatallenteet voivat auttaa esimerkiksi kiusaamistapausten, vahingontekojen tai varkauksien selvittämisessä. Kameravalvonnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon monia yksilön suojaan ja kuvatallenteiden käsittelyyn sekä tietojen hävittämiseen liittyviä asioita.
– Turvallisessa tilassa sitoudutaan yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, ketään ei kiusata ja jokainen kohdataan yksilönä, Kati Mikkola painottaa.
Turvallisuuteen kannattaa panostaa. Sillä on vaikutusta niin oppimistuloksiin kuin viihtyvyyteen.