Yhteiskunnan toiminnan jatkuvuus on internetin varassa ja internet asuu datakeskuksissa. Pilvipalvelu ovat mielikuvaltaan fyysistä arkistoa hähmäisempi ja siksi sen konkreettinen sijainti unohtuu helposti.
– Datakeskuksista ei ole aiemmin keskusteltu näin paljon. Muualla suvereniteettidebatti on kuumempaa, esimerkiksi Hollannissa se on hallitusohjelmassa, sanoo Finnish Data Center Associationin (FDCA) toiminnanjohtaja Antti Poikola.
Tilastokeskus määrittelee datakeskukset samaan luokkaan kuin kotisivujen palveluntarjoajat, vaikka datakeskukset ovat suurteollisuutta.
– Datakeskusten rooli tulee voimistumaan lähivuosina ja siksi avoin keskustelu on tärkeää.
Euroopassa ei ole ylimääräistä vapaata datakeskuskapasiteettia
Suurin riski datakeskuksen toiminnalle on sähkökatko, mutta ei pienempiäkään riskejä voi ohittaa.
– Kybervuotojen ohella datakeskuksen fyysinen tuhoutuminen tai kolmannen maan poliittinen vaikuttamishalu ovat riskejä, joita pitää miettiä. Auttavatko hajauttaminen ja reservi?
Esimerkiksi Ukraina siirsi sodan syttymisen jälkeen julkiset toiminnot nopeasti pois Ukrainassa olevista datakeskuksista.
– Ongelma on se, että EU:ssa ei ole ylimääräistä vapaata datakeskuskapasiteettia eikä Keski-Eurooppaan mahdu uusia datakeskuksia. Siksi katseet ovat kääntyneet reunoille eli Pohjoismaihin, Espanjaan ja Portugaliin.
Datakeskuksilta pitäisi edellyttää luontoarvojen kompensointia
Suomalaiset datakeskukset ovat kestävyydeltään Euroopan huippuluokkaa, mutta sääntelyä on tulossa lisää. Komissio valmistelee datakeskuksille energialuokitusta, joka ohjaa rahoitusta taksonomian kautta. Etelä-Eurooppa lobbaa jo löyhempien ilmastoneutraaliuskriteerien puolesta, mikä ei ole Suomen etu.
– Sääntelyä enemmän datakeskusten käyttöönottoa estää sähköverkkoon liittymisen hillitön hitaus. En ole huolissani sähkön hinnasta, koska Suomessa on kehitetty sähköverkkoa pitkäjänteisesti ja kyberriskeihin EU tarttuu CER- ja NIS2-standardoinneilla. Näiden rinnalla pitäisi kiinnittää huomiota datakeskusten ympäristövaikutuksiin ja kaikilta suurilta hankkeilta olisi hyvä edellyttää luontokompensaatioita, Poikola toteaa.
