Sähkön riittävyys, kyberuhat ja geopoliittinen epävarmuus puhuttavat, mutta Suomen energiainfrastruktuuri kestää paineen. Varautumisen taso on kansainvälisesti poikkeuksellisen korkea.
– Meillä on toimiva ja kriisinsietokykyinen järjestelmä, sanoo kestävän kasvun johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä. Viime talvi osoitti tämän käytännössä: sähköä riitti eikä sähköpula ollut lähelläkään, vaikka pakkaset paukkuivat.
Energiantuotanto on monipuolista ja hajautettua eri puolille maata. Fingridin kantaverkko on vahva, ja sen rinnalla toimii yli 70 jakeluverkkoyhtiötä.
Datakeskukset ovat nousseet keskusteluun sähkön riittävyydestä. Kostaman mukaan huoli on liioiteltu.
– Suuret toimijat varmistavat kapasiteetin solmimalla pitkäaikaisia sähkön hankintasopimuksia perustuen uuteen tuotantoon, hän sanoo. Se vahvistaa markkinaa entisestään.
Muuttunut turvallisuustilanne on lisännyt varautumista
Euroopan muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen on reagoitu Suomessakin.
– Ukrainassa energiainfrastruktuuriin on isketty järjestelmällisesti, sanoo Kostama.
Niinpä varautumista on Suomessa vahvistettu entisestään. Kostama korostaa myös ilmapuolustuksen merkitystä drooneja ja ohjuksia vastaan.
Toinen keskeinen riski liittyy kyberturvallisuuteen.
– Yritykset ottavat sen nykyään erittäin vakavasti. Prosessit ovat kunnossa. Heikoin lenkki on ihminen, Kostama sanoo. Vahinko voi sattua laitteiden käyttöönotossa tai tietoa voi paljastaa huomaamattaan.
EU:n CER- ja NIS2-direktiivit lisäävät varautumisvelvoitteita entisestään. Energia-alan osalta työ- ja elinkeinoministeriö tarkentaa CER-direktiivin kansallista toimeenpanoa heinäkuussa 2026.
Kaikenkaikkiaan Suomen huoltovarmuus perustuu Huoltovarmuuskeskukseen ja poikkeuksellisen tiiviiseen yhteistyöhön julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä. Kostaman mukaan vastaavaa ei muualta löydy. Siitä saa olla luvan kanssa ylpeä.
– Olemme kansainvälisessä vertailussa tässä aivan kärkeä. Sitä ei Suomessa aina itse edes ymmärretä, Kostama sanoo.
