Pohjois-Karjalassa yhdistyvät vetytalouden mahdollisuudet, biotalouden resurssit ja digitaalisen metsätalouden innovaatiot.
– Joensuuhun rakennetaan vetytalouden innovaatiokeskittymää. Keskeisessä roolissa on tiivis yhteistyö tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen, kuten Itä-Suomen yliopiston, Karelia-ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Panostamme kasvuyritysten sparraukseen sekä uusien investointien mahdollistamiseen ja vahvistamme alueen taloudellista arvoketjua, kuvailee Joensuun kaupungin elinkeino- ja kansainvälisten asioiden päällikkö Seppo Tossavainen.
– Vetytalous ei ole vain vedyn valmistusta, vaan osa laajempaa energiasiirtymää, jossa yhdistyvät uusiutuva sähkö, biogeeninen hiilidioksidi ja loppukäyttösovellukset. Tarvitaan koko teollisen ekosysteemin uudistamista, Business Joensuun vetytalouden kehityspäällikkö Rami Alfasfos korostaa.
Vedynjalostuksen tarvitsemaa puhdasta, bioperäistä hiilidioksidia syntyy muun muassa metsäteollisuuden sivuvirroista. Raaka-aineiden ja energian saatavuus tekevät alueesta vetovoimaisen sijoituskohteen.
– Suunnitteilla oleva 40 megawatin Power-to-X vety- ja biometanolilaitos voi kuulostaa pieneltä, mutta todellisuudessa se on suuri – myös kansainvälisesti tarkasteltuna. Kyseessä on kunnianhimoinen hanke, joka edustaa huomattavaa mittaluokkaa sekä Joensuulle että koko Suomelle. Laitoksen hukkalämmöllä voidaan kattaa jopa kaksikymmentä prosenttia Joensuun kaukolämmön tarpeesta. Vetytaloudesta puhutaan paljon mutta toteutuneita investointeja on vielä vähän, tämä hanke on konkreettinen askel eteenpäin, Alfasfos sanoo.
Yksi alueen menestystarinoista on Joensuu Biocoal Oy, jonka on Euroopan suurin biohiilen tuotantoyksikkö.
– Metsäteollisuuden raaka-aineketjussa jää jäljelle vähempiarvoista puuta, jolle biohiilituotanto tarjoaa korkean jalostusarvon käyttömahdollisuuden. Biohiili korvaa fossiilisia polttoaineita esimerkiksi teräs- ja sementtiteollisuudessa, joissa tarvitaan hiiltä myös raaka-aineena, ei pelkästään energialähteenä. Lisäksi biohiilen tuotanto luo työtä raaka-aineen keruuketjuun ja logistiikkaan. Se mahdollistaa aiemmin kausiluontoisen työn muuttumisen ympärivuotiseksi, mikä vahvistaa koko alueen elinvoimaa ja työllisyyttä, kertoo Taaleri Bioteollisuuden projektipäällikkö Iiro Tiilikainen.
– Joensuu Biocoal Oy:n sijoittumisen Joensuuhun ratkaisivat raaka-aineiden saatavuus, sujuva logistiikka ja kaupungin kehitysmyönteisyys, Tiilikainen toteaa.
Digitaalinen metsätalous tuo puulle lisäarvoa
Digitaalinen metsätalous hyödyntää tarkkaa kaukokartoitustietoa, jota kerätään muun muassa laserkeilauksella ja kuvaamalla metsiä satelliiteista, lentokoneista, drooneista ja ilmalaivoista. Tietomäärän analysointiin on kehitetty tekoälyratkaisuja tutkimuslaitosten ja kaupallisten toimijoiden voimin, tulokset kalibroidaan ihmisvoimin koealojen avulla.
– Suomessa jokaisella puulla on ID-numero. Metsästä tehty digitaalinen kaksonen auttaa paitsi metsätalouden suunnittelussa ja biodiversiteetin suojelussa, ja tulevaisuudessa myös tekoälyn kouluttamisessa. Olemme maailman johtava toimija tällä alalla, ja aiomme pysyä kärjessä, Tossavainen painottaa.
Joensuun menestys rakentuu usean tukipilarin varaan, esimerkiksi fotoniikka, biotalous, vetytalous ja energia. Alueen kehitystä vauhdittavat Energy Joensuu -klusteri ja kaupungin tytäryhtiö Business Joensuu Oy, jotka yhdistävät tutkimuksen, elinkeinoelämän ja kaupungin strategiat konkreettisiksi investoinneiksi ja uusiksi työpaikoiksi. Forest Joensuu on puolestaan metsäbiotalouden huipputoimijoiden yhteenliittymä, joka palkittiin viime vuonna tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnolla.
– Meillä on raaka-aineita, osaamista, sähköä, vettä ja tahtoa. Näillä rakennetaan paitsi Joensuun, myös koko Suomen kestävää kasvua, Alfasfos kiteyttää.
Joensuu tarjoaa monta hyvää syytä yrittää
Joensuu johdattaa metsän uudelle aikakaudelle
Kotimainen vaihtoehto fossiilisille raaka-aineille
