Etusivu » Tulevaisuuden koulu » Hyvän kouluyhteisön varmistamiseen vaaditaan tekoja
Opiskelu

Hyvän kouluyhteisön varmistamiseen vaaditaan tekoja

Oppilaan turvallisuuden tunne koulussa syntyy luotettavien aikuisten läsnäolosta, turvallisesta ja terveellisestä oppimisympäristöstä, sosiaalisista suhteista ja kaveritaidoista sekä kuulluksi tulemisen tunteesta, kirjoittaa Suomen Vanhempainliitto ry:n toiminnanjohtaja Ulla Siimes. Kuva: Getty Images

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen koulupäivään. Kouluyhteisön turvallisuus on laaja kokonaisuus, johon liittyy niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinen ulottuvuus.

Turvallisuustyön ydin on ennaltaehkäisy. Yhteiset, arjessa elävät suunnitelmat ja kouluyhteisön avoin turvallisuuspuhe luovat hyvät edellytykset tukea lasten ja nuorten hyvinvointia. Vastuu turvallisuustyöstä on koulun aikuisilla, mutta lapset, nuoret ja vanhemmat tulee ottaa vahvasti osallisiksi tähän työhön. 

Kiusaamis- ja väkivaltatapauksiin täytyy puuttua nopeasti ja tehokkaasti.

Kiusaamista ja väkivaltaa ehkäistään kouluissa vahvistamalla lasten ja nuorten sosiaalisia taitoja sekä rakentamalla yhteisöllisyyttä. Hyvä kouluyhteisö ei rakennu itsestään, sen eteen tarvitaan tekoja. Jokaisen aikuisen velvollisuus on puuttua havaitsemaansa kiusaamiseen. Myös lapsia ja nuoria täytyy rohkaista ottamaan huomaamansa kiusaaminen puheeksi aikuisten kanssa. Aikuisten tulee omalla toiminnallaan osoittaa, että kertominen kannattaa. Kiusaamis- ja väkivaltatapauksiin täytyy puuttua nopeasti ja tehokkaasti.  

Kodit mukaan turvallisuuskeskusteluihin

Kaikkia kriisejä ja onnettomuuksia ei pystytä hyvälläkään valmistautumisella ehkäisemään. Ikävien tapahtumien selvittäminen ja kriiseistä selviytyminen on helpompaa, jos kaikki jo ennakkoon tietävät, kuinka kriisin hallintaan on varauduttu, miten prosessi etenee ja mitä eri osapuolilta voidaan odottaa. Ei riitä, että koululla on kansioissaan lain edellyttämät turvallisuus- ja toimenpidesuunnitelmat. Koulun tulisi käsitellä turvallisuusteemaa säännöllisesti niin oppilaiden kuin vanhempien kanssa. Kun kodit ovat mukana turvallisuuskeskustelussa, he voivat sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja tietävät, miten esimerkiksi uhka- tai vaaratilanteessa tulee toimia. 

Oppilaan turvallisuuden tunne koulussa syntyy luotettavien aikuisten läsnäolosta ja tuesta.

Ristiriitoja kodin ja koulun välille voi syntyä, mikäli keskinäistä yhteyttä ei ole ja sitä yritetään kriisin keskellä hätäisesti rakentaa. Varsinainen tilanne ja lapsi sen keskellä voi tällöin jäädä jalkoihin, kun aikuiset räpiköivät omien kommunikaatiohaasteidensa keskellä. Hyvä kodin ja koulun välinen yhteistyö rakennetaan positiiviselle pohjalle ennen konflikteja ja kriisejä. Tällöin yhteistyö toimii myös kriisitilanteissa.  

Oppilaan turvallisuuden tunne koulussa syntyy luotettavien aikuisten läsnäolosta ja tuesta, turvallisesta ja terveellisestä oppimisympäristöstä, sosiaalisista suhteista ja kaveritaidoista sekä kuulluksi tulemisen tunteesta. Kun koulu suhtautuu kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön myönteisesti ja ottaa vanhemmat mukaan koulun kehittämiseen, oppilaan turvaverkko laajenee ja vahvistuu. Näin luodaan ja vakiinnutetaan hyvinvointia edistävää kulttuuria, joka kantaa vuodesta toiseen, vaikka väki koulurakennuksen sisällä vaihtuu.

Suomen Vanhempainliitto on valtakunnallinen vanhempien osallisuuden ja kasvatusyhteistyön asiantuntijajärjestö. Liittoon kuuluu noin 1 300 rekisteröitynyttä, päiväkodeissa, kouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa toimivaa vanhempainyhdistystä.

Kirjoittaja Ulla Siimes on Suomen Vanhempainliitto ry:n toiminnanjohtaja

Next article