Etusivu » Tulevaisuuden koulu » Koulujen digiloikat jatkuvat
Digitaaliset ratkaisut

Koulujen digiloikat jatkuvat

– Viime keväänä siirryttiin nopeasti etäopetukseen. Etäkoulutus onkin kehittynyt kohisemalla, toteaa Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Antti Ikonen. Kuva: Getty Images

Antti Ikonen

puheenjohtaja, Rehtorit ry,
rehtori, Liperin koulu

Haasteellinen aika on hyvä tilaisuus ravistella totuttuja tapoja.

– Viime keväänä siirryttiin todella nopeasti etäopetukseen, tehtiin pikavauhtia isoja ratkaisuja eli otettiin valtava e-pedagoginen loikka. Niin etäkokoukset kuin etäkoulutus ovat kehittyneet kohisemalla, sanoo Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja ja Liperin koulun rehtori Antti Ikonen.

Osa opettajista vastustaa niin sanottua hybridimallia, jossa osa oppilaista olisi etäopetuksessa.

– Ymmärrän hyvin heitä, sillä hybridimalli koetaan tuplatyöksi, ja sitä se pahimmillaan onkin. Mutta kun mietimme vähän tätä päivää pidemmälle, mihin suuntaan koulun ja oppimisen muutos kulkevat, digitaalisuus tarjoaa oikeasti paljon mahdollisuuksia.

– Suhteellisen pienillä panostuksilla kunnolliseen kuvaan ja ääneen, syystä tai toisesta etäopetuksessa oleva oppilas pääsee ottamaan osaa opetukseen lähestulkoon kuin olisi paikan päällä. Lisäksi tallenne on mahdollista lähettää oppilaalle jälkikäteen. Lähiopetus ja ihmisten väliset kontaktit ovat ilman muuta opetuksen kivijalka varsinkin perusopetuksessa. Etäopetukseen ei kuitenkaan kannata suhtautua peikkona vaan mahdollisuutena, ja selvittää miten digitaaliset välineet ja e-pedagogiikka voivat edesauttaa oppimista, Ikonen painottaa.

Hyvinvointi tehdään arjessa

Koronapandemia on tuonut mukanaan paljon ikäviä vaikutuksia, mutta samalla se on ravistellut yhteiskuntaa ja eri toimialojen kulttuureja.

Antti Ikosen mukaan pandemia on lisännyt lasten ja nuorten hyvinvoinnin huomiointia.

– Rehtoreille teetätetyssä työhyvinvointikyselyssä huomattiin, että haasteet ovat pandemiakriisistä huolimatta perusasioissa. Työhyvinvointia voidaan lisätä vähentämällä mikromanagerointia. Priorisoidaan ja keskitytään oikeasti tärkeisiin asioihin.

– Toinen tärkeä tekijä on vuorovaikutus. Ollaan kuulolla, kuunnellaan ja otetaan osaa arjen haasteisiin. Pidetään pää kylmänä ja keskinäinen vuoropuhelu vireänä, ollaan läsnä työntekijöiden arjessa niin paljon kuin mahdollista. Hyvä työelämän laatu ei vaadi suuria rahallisia panostuksia. Luodaan työn tekemiselle niin hyvät puitteet kuin kulloisessakin tilanteessa on mahdollista, Antti Ikonen summaa.

Next article