Suomen koulurakentaminen on tällä hetkellä vilkasta ja rakennuskanta uudistuu. Paljon tehtävää kuitenkin riittää, jotta kaikki Suomen koulut olisivat terveellisiä ja nykyaikaisia oppimisympäristöjä. Toiveena olisi myös, että jatkossa koulurakennukset olisivat monikäyttöisiä ja muuntojoustavia.
Koulurakennusten tilanne vaihtelee voimakkaasti kunnittain, kertoo Suomen Kuntaliitto ry:n tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi.
– Yhteisenä nimittäjänä on, että koulurakennuskanta on suhteellisen vanhaa ja saavuttanut teknisen käyttöikänsä pään. Tämä selittää valtaosin kuntien rakennuskantaa piinavat sisäilma- ja kosteusongelmat. Koulurakentaminen on kuitenkin viime vuosina vilkastunut. Vanhoja kouluja saneerataan ja uusia rakennetaan hyvällä tahdilla.
– Kunnissa tulisi näkemykseni mukaan parantaa pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta sekä ongelmien juurisyiden selvittämistä ja korjaamista. Toimitilat tulisi ymmärtää kunnan varsinaisen palvelutuotannon ”tukipalveluna” ja järjestää sen ehdoilla. Rakennusten pitkän tähtäimen käyttötarve tulisi aina suunnitella ja määritellä.
Niemi näkee kunnissa myös positiivista kehitystä.
– Kuntien tietoisuus rakennetun omaisuuden kuten koulurakennusten tilasta ja kunnosta on parantunut, vaikkakin kehitys on ollut jossain määrin hajanaista.
Saneeraustarpeita ja täysin uutta rakentamista
– Yksi yleisimmistä saneeraustarpeista lähtee rakennusten teknisten järjestelmien ikääntymisestä. Teknisten järjestelmien kattava peruskorjaus on yleensä sen verran massiivinen operaatio, että samalla kannattaa uusia esimerkiksi sähkö sekä merkittävä osa rakennusosista ja rakenteista.
Sisäilman laatu ja energiatehokkuus ovat paljon esillä. Niemen mukaan olennaisinta molempien asioiden parantamisessa on kokonaisuuden järkevä hallinta.
– Ylläpidon järjestelmällisellä kehittämisellä on mahdollista sekä parantaa sisäilmaolosuhteita että säästää käyttökustannuksissa. Erilaiset digitaaliset ratkaisut olosuhteiden seurantaan anturiteknologialla parantavat edellytyksiä hallita sisäilman laatua ja optimoida energian käyttöä.
Erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla voidaan ehkä jossain määrin kompensoida fyysisten rakenteiden asettamia rajoituksia
– Perusparannuksen ja uudisrakennuksen välillä tehtävä valinta ja arviointi voi perustua esimerkiksi taloudellisiin laskelmiin, joissa huomioidaan investoinnin lisäksi myös elinkaarikustannukset.
– Toivottavaa olisi, että päätöksiä ei tehtäisi kohde kerrallaan. Palveluverkkosuunnittelulla tulisi olla suuri ohjaava merkitys, Niemi kertoo.
Tulevaisuuden ratkaisumalleja
Uudisrakennuksissa voidaan helpommin ottaa huomioon nykyajan oppimisympäristöjen vaatimukset.
– Haasteen muodostavat olemassa olevat koulurakennukset, Niemi toteaa ja jatkaa:
– Erilaisilla digitaalisilla ratkaisuilla voidaan ehkä jossain määrin kompensoida fyysisten rakenteiden asettamia rajoituksia.
– Koulurakennusten tulisi luonnollisesti tulevaisuudessa vastata uuden opetussuunnitelman tarpeisiin ja toimia hyvinä oppimisympäristöinä. Sen lisäksi koulurakennusten käyttöasteen tulisi olla huomattavasti korkeampi kuin nykyään. Rakennusten tulisi olla aiempaa monikäyttöisempiä ja ainakin osan tiloista muunneltavia, vuokrattavia, siirtokelpoisia tai muuten joustavia käyttää, Niemi summaa.