Skip to main content
Etusivu » Rakentaminen » Infra-alan ammattilainen Paavo Syrjö: “Kunnossapito on omaisuudesta huolehtimista”
Kuntatekniikka

Infra-alan ammattilainen Paavo Syrjö: ”Kunnossapito on omaisuudesta huolehtimista”

paavo-syrjo-kunnossapito
paavo-syrjo-kunnossapito
Paavo Syrjö työskentelee Infra ry:n toimitusjohtajana. Kuva: Infra ry

Uusi hallitusohjelma toi vuoden 2020 budjettiesitykseen perusväylänpitoon 300 miljoonan euron vuosittaisen tasokorotuksen, jolla valtion väylien korjausvelan kasvu saadaan taittumaan.

– Myös kuntien tulisi panostaa väyliin ja kunnallistekniikkaan, esimerkiksi vesihuoltoverkostossa on paljon korjattavaa. Mitä huonompaan kuntoon infra päästetään, sitä kalliimmaksi sen korjaaminen aikanaan tulee, muistuttaa Infra ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Infran korjaukset kannattaa tehdä ajoissa, eikä vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä. Helsingissä on yli 100 vuotta vanhoja vesijohtoja, jotka hajoavat vanhuuttaan.

– Omaisuudelle pitää alusta asti rakentaa kunnossapidon ohjelma. Se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi tiet olisivat aina vasta-asfaltoituja. Jos tien päällyste on päässyt huonoon kuntoon, uudelleen asfaltointi on suhteellisen edullista. Mutta jos vesi pääsee halkeamista rakenteisiin ja tuhoaa tien rungon, tulee korjaaminen paljon kalliimmaksi, Syrjö toteaa.

Tietyn pisteen jälkeen korjaaminen voi tulla niin kalliiksi, että on järkevämpää rakentaa uusi. Esimerkiksi kiinteistö voi olla tekniseltä käyttöiältään vanhentunut tai siinä voi olla rakenteellista vikaa kuten hometta.

Tiedä ja toteuta

Omaisuuden hoito tulee aloittaa inventoimalla kunnan omaisuus, esimerkiksi mitä kiinteistöjä, väyliä, kunnallistekniikkaa kunta omistaa ja missä kunnossa ne ovat. Kartoituksen jälkeen tehdään pitkän tähtäimen suunnitelma ja priorisoidaan kunnossapidon toimet.

Tehty suunnitelma helpottaa myös urakoitsijoita, jotka pystyvät kehittämään omaa osaamistaan, rekrytoimaan ja hankkimaan sekä kalustoa että kokemusta niihin tarpeisiin mihin kunta tulee tulevaisuudessa investoimaan.

– Suunnitelmallisuus antaa aikaa suunnittelulle ja tuo säästöjä, selkeämpi näkymä tulevaisuudesta luo uskoa myös urakoitsijoille. Näin kunta tulee saamaan parempia tarjouksia, Syrjö summaa.

Next article