Etusivu » Rakentaminen » Nasima Razmyar – mistä on hyvät kaupungit tehty?
Kaupunkisuunnittelu

Nasima Razmyar – mistä on hyvät kaupungit tehty?

Nasima Razmyar
Nasima Razmyar
Kuva: Pertti Nisonen / Helsingin kaupunki

Hyvä kaupunki on olemassa asukkaita varten, mutta houkuttelee vierailijoita ja yrityksiä. Asukkaille hyvä kaupunki tarjoaa sujuvan ja turvallisen arjen, matkailijoille kiinnostavia virikkeitä, yksityiselle sektorille se on kannattava investointi. Helsingin kaupungin apulaispormestari Nasima Razmyar kertoo näkemyksensä hyvän kaupungin rakennusaineista.

Nasima Razmyar korostaa kaupungin ensisijaista roolia asukkaiden palvelijana.

– Ihmiset ovat kautta aikojen muuttaneet kaupunkeihin paremman elämän perässä, ja kaupungin tehtävä on mahdollistaa olosuhteet hyvälle elämälle. Kaupungin näkökulmasta hyvän elämän edellytykset luodaan turvallisella ympäristöllä ja laadukkailla palveluilla, apulaispormestari sanoo.

Toimivan kaupungin perusta on toimiva arki

– Sopivat etäisyydet ja toimiva joukkoliikenne helpottavat elämää, samoin palvelujen luotettavuus, saatavuus sekä byrokratian vähäisyys. Usein kritisoimme Suomea liiasta byrokratiasta, mutta maailman mittakaavassa katsottuna voimme aika hyvin luottaa siihen, että asiat menevät eteenpäin.

– Samoin meille usein niin itsestään selvät maksuton tai edullinen varhaiskasvatus, ilmainen koulutus ruokailuineen sekä laaja kirjastoverkosto ovat maailmalla harvinaista herkkua ja suuri hämmästelyn aihe, Razmyar vertaa arjen sujuvuuden peruspilareita meillä ja maailmalla.

Kehittyvässä kaupungissa toimiva arki edellyttää palvelujen lisääntymistä samassa suhteessa väestökehityksen kanssa.

– Julkisen sektorin on pysyttävä mukana kasvussa ja ajan hengessä. Palveluihin on investoitava suhteessa väkilukuun ja teknologinen kehitys robotteineen tulee nähdä pelon sijaan voimavarana.

– Lisäksi kaupunki on elinvoimainen vain, jos sillä on rinnallaan elinvoimainen yksityinen sektori. Helsingin kaupungin elinkeinopolitiikan tavoitteena on, että yksityisten työpaikkojen määrä kasvaa yhtä nopeasti kuin asukasluku, Razmyar kertoo.

Moniarvoinen ja avoin kaupunki vetää puoleensa

Apulaispormestari peräänkuuluttaa kaupunkien roolia eriarvoisuuskehityksen kitkemisessä.

– Kaupunkisuunnittelun avulla voidaan kitkeä pois alueellista eriarvoisuutta ja rakentaa jokaisesta kaupunginosasta viihtyisä ja turvallinen. Tässä on vielä tehtävää, eriarvoisuuskehitys asuinalueiden ja ihmisryhmien välillä on yhteiskunnallisesti kasvava ja huolestuttava ilmiö.

– Sukupolvelta toiselle siirtyvä syrjäytyminen ja köyhyys ovat suomalaisissa lapsiperheissä lisääntyneet EU-tason vertailussa valtavasti. Kaupungin tarjoamat palvelut voivat ehkäistä tai edistää kehitystä. Pompotetaanko nuorta mielenterveyskuntoutujaa kymmenen eri paikan välillä vai onko tukena yksi tuttu henkilö, Razmyar antaa esimerkin.

Lopuksi Razmyar muistuttaa moniarvoisen ja -kulttuurisen kaupungin vetävän puoleensa myös Suomen tarvitsemia matkailijoita ja kansainvälisiä osaajia.

– Hyvien työ- ja koulutusmahdollisuuksien lisäksi avoimena näyttäytyvä kaupunki, jossa on hyvä vapaa-ajan palveluiden tarjonta ja yöelämä, on nuorten osaajien silmissä todennäköisesti valttikortti, Razmyar sanoo.

Next article