Rakennetun ympäristön monikäyttöisyyttä edistettävä

Rakennettuun ympäristöön on sijoitettu 83% Suomen kansallisvarallisuudesta valtion, kuntien ja asukkaiden toimesta. Rakennuskanta kuitenkin vanhenee vauhdilla ja korjausvelka kasvaa.

yli 10 miljoonan kerrosneliön suuruisesta terveydenhuollon rakennuskannasta jää lähivuosina jopa kymmeniä prosentteja vaille alkuperäistä käyttötarkoitusta, toteaa RILin toimitusjohtaja Janne Tähtikunnas tuoreesen ROTI – Rakennetun omaisuuden tila 2025 -raporttiin pohjaten.

Alueiden pitkäaikainen elinvoimaisuus tarvitsee Tähtikunnaksen mukaan tuekseen sitä, että rakennusten toimintakyky säilyy elinkaaren eri vaiheissa. Tämä tarjoaa myös mahdollisuuden energiatehokkuuden parantamiseen.

– Hyvinvointialueiden kiinteistöjen vuokrasopimukset ovat olleet määräaikaisia ja monessa kunnassa joudutaan pian pohtimaan mitä kunnille palautuville kiinteistöille tehdään. Kuntien roolin muutos kiinteistösijoittajiksi on merkittävä. Nyt onkin oikea aika ohjata rakennetun ympäristön kehitystä pitkäjänteiseen ja kestävään suuntaan.

Elinkaariajattelu ulotettava koko rakennuskantaan

Kestävämpi rakentaminen lähtee Tähtikunnaan mukaan esimerkiksi siitä, että kiinteistöllä tai rakennetulla tilalla on useita elinkaaria. Kun alkuperäinen käyttötarve loppuu, kiinteistö muunnetaan vastaamaan toiseen tarkoitukseen.

– Tämän ajattelumallin pitäisi olla lähtökohta, ei poikkeus. Varsinkin kaupallisissa kiinteistöissä muuntojoustavuus on jo arkipäivää. On samantekevää, tuleeko kauppakeskuksen vuokralaiseksi ravintola vai autokauppa. Tilat joustavat tarpeen mukaan.

Tähtikunnas toteaa, että rakennetun omaisuuden ylläpitämiseksi on uskallettava kokeilla rohkeasti uutta ja mahdollistettava jatkokäyttö myös kiinteistöjen uudenlaisille käyttötarkoituksille.

– Kestävän kehityksen kannalta pahin haaste ovat tyhjät kerrosneliöt. Tähän tarvitsemme valtakunnallisesti kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Hyvin suunnitellut rakennukset voivat mukautua moniin eri käyttötarkoituksiin.