Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisen Ryhti-hankkeen tavoitteena on parantaa valtakunnallista tiedonhallintaa ja -saatavuutta sekä vähentää viranomaisten manuaalista työtä.
Aiemmin kunnat toimittivat kaava- ja rakentamisen lupatietoja useille eri viranomaisille.
– Jatkossa riittää yksi tietojen toimittaminen Ryhti-järjestelmään, joka kokoaa tiedot ja välittää ne muihin viranomaisrekistereihin, erityisasiantuntija Jemina Suikki Ympäristöministeriöstä kertoo.
Rakentamisen pohjatietona on Digi- ja väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistorekisteri. Toistaiseksi tietomallimuotoisia kaavatietoja on tuotu Ryhti-järjestelmään vain pilotteina, mutta siellä on myös Pihtiputaan toimittama Arvolan teollisuusalueen asemakaava.
Tietomallimuotoisiin kaavoihin siirtyminen edesauttaa aluesuunnittelua, mutta suurimmat hyödyt saadaan vasta, kun kaikki kaavat on ladattu Ryhti-järjestelmään.
– Vanhojen kaavojen digitointi on tällä hetkellä manuaalista ja hidasta. Lisäksi kuntien kaavoituskäytännöt eroavat toisistaan ja työ vaatii kaavantulkintaa, jota on vaikea automatisoida.
Kunnat ja maakuntien liitot voivat hakea Ryhti-hankkeen avustuksia vuosille 2025–2027
Ryhti-järjestelmän käyttö on ilmaista ja lakisääteistä. YM jakaa avustuksia, jotta kuntien ja maakuntien erot resursseissa, osaamisessa, aiemmissa järjestelmävalinnoissa ja muutosjohtamisen kyvyissä eivät hidastaisi uudenlaiseen, tietomallimuotoiseen kaava- ja lupatiedon tuottamiseen siirtymistä.
– Avustuksilla on tarkoitus loiventaa kaikista järjestelmäuudistuksista tuttuja riskejä, koska uusia tiedonhallintatapoja ja -kokonaisuuksia luotaessa työn ja kustannusten määrää on vaikea arvioida.
Kuntien ja maakuntien työ alkoi vuonna 2023 ja siirtymäaika päättyy vuoden 2028 lopussa.
– Nyt on käynnissä haku hankkeille, jotka kestävät vuoden 2027 loppuun saakka. Avustusta voi hakea myös kaavoittajien ja rakennusluvittajien osaamisen päivittämiseen, koska heidän panoksensa on kriittistä hankkeen onnistumiselle, Suikki korostaa.
