Kun sairaanhoitajan vastaanotolle saapuu mustelmainen lapsi, voi laastarin laitto muuttua äkisti lastensuojelun asiaksi. Nykytilanteessa silloin alkaa paperityö ja potilaan punnertaminen yli terveydenhuollon rajojen sosiaalitoimen puolelle.
Kun asiakasta ja vastuuta aletaan siirtää organisaatiolta toiselle, paljastuvat nykypäivän hoito- ja palveluketjujen ongelmat. Tiedonkulkua vaikeuttaa erityisesti kiemurainen lainsäädäntö ja palveluiden erilaiset toimintatavat.
Tietojärjestelmien tehtävä on tukea palvelutuotantoa ja vastuun sujuvaa siirtymistä. Kun tieto liikkuu asiakkaan mukana saumattomasti, ei samoja kysymyksiä tarvitse tentata ja kirjata monessa paikassa erikseen.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamismallin muutos tulee vääjäämättä heijastumaan myös tietojärjestelmiin. Tuottamismallien uudistaminen ei voi oikein muutoin onnistuakaan kuin hyödyntämällä teknologiaa nykyistä paremmin, arvioi IT-palveluyrityksen johtaja Matti Häkkinen.
Häkkisen mukaan IT-alalla on jo vuosia keskusteltu siitä, miten kunnille olisi mahdollista tarjota paremmin yhteen toimivia järjestelmiä. Hajanaisen päätöksenteon takia tällaiselle ei ole kuitenkaan ollut ostajien puolelta kysyntää.
– Laajempia yksiköitä ajava sote-hanke tuonee keskittyneempää toimintaa myös tietojärjestelmien saralle. Pääkaupunkiseudun Apotti-hankkeen kaltaisia, palveluntuottajarajat ylittäviä ratkaisuja tullaan näkemään muuallakin, Häkkinen odottaa.
Onnistumisen reseptinä yhteistyö, kokemus ja kotimainen osaaminen
Apotti on erittäin kunnianhimoinen hanke, jossa yhdistetään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluketjut ja tietojärjestelmät.
– Palveluntuottajarajat ylittävien, yhteen pelaavien järjestelmien tuottamat hyödyt ovat kiistattomat. Siksi Apotti tulee yhdistämään pääkaupunkiseutua asukkaidensa eduksi tehokkaammin kuin esimerkiksi pelkät hallinnolliset kuntaliitokset, uskoo Häkkinen.
Lue myös: Sote on alusta hyvinvoinnin rakentamiselle – kohti ihmislähtöistä yhteiskuntaa
Katse riittävän kauaksi tulevaisuuteen
Tärkeintä järjestelmäuudistuksissa on kuitenkin, että samalla itse toimintaa tarkastellaan kriittisesti. Tulee kalliiksi rakentaa tietojärjestelmä, joka vain hakkaa kiveen organisaatioiden tehottomat muinaisprosessit.
Katse on pidettävä tarpeeksi kaukana. Jo aivan lähitulevaisuudessa esimerkiksi erilaiset etäpalvelut ja potilaiden itsehoitopalvelut lisääntyvät. Rakenteista potilastietoa, biopankkeja, geenitietoa ja analytiikkaa hyödyntämällä voidaan kehittää uusia hoitomuotoja. Terveystietoa kertyy ja siitä saadaan irti enemmän kuin nyt. Nyt rakennettavat tietojärjestelmät on luotava joustaviksi, ja niihin on jätettävä kasvunvaraa uusia käyttötapoja varten.
Matti Häkkinen katsoo, että järjestelmän toimittajalta hanke edellyttää poikkeuksellista sitoutumista.
– Vain uudistamalla määrätietoisesti sekä toimintaa että tietojärjestelmiä työnteko terveys- ja sosiaalihuollossa helpottuu ja kansalaisten hoidon laatu paranee. Siksi IT-osaamisen lisäksi tarvitaan paljon sellaisia ihmisiä, jotka tuntevat kotimaiset olosuhteemme ja joiden kanssa asioista voi keskustella niiden oikeilla nimillä suomen kielellä.