Viime vuosina on nähty suuri murros fyysisten työpaikkojen suhteen.
Etätyöt ovat vieneet yhä useamman työntekijän työn kotisohvalle, keittiön pöydän ääreen tai kotitoimistoon. Työverkostot ovat siirtyneet virtuaalisiksi. Työtä tehdään yhä enemmän myös liikkeessä. Junat, bussit ja lentokoneet täyttyvät liikkuvan työn tekijöistä, jotka perustavat toimistonsa juuri sinne missä kulloinkin sattuvat olemaan.
Yksi suurimmista uudelleen järjestelyistä liittyy yhteisöllisiin työtiloihin, jaettuihin toimistoihin, avokonttoreihin, toimistohotelleihin tai miten kukakin tilanteen mukaan näitä kutsuu. Jaettujen tilojen yksi yhteinen nimittäjä lienee juuri sanassa jaetun huoneen ajatuksessa. Sana huone viittaa perinteisen oman työhuoneen muuttumiseen toisten kanssa jaettavaan tilaan.
Ilmiö on kiirinyt vauhdilla suomalaiseen työpaikkamaisemaan. Reilu kymmenen vuotta sitten perustettiin yhteisöllisiä työtiloja, jotka syntyivät ensisijaisesti tietyn työalueen tai tutun porukan ympärille. Usein nämä olivat luovien alojen työntekijöiden visuaalisesti kauniita paikkoja, joiden tavoitteena oli tarjota taloudellisesti kestävää ja edullista työtilaa itsensä työllistäjille tai pienille yrittäjille.
Tämän toiminnan rinnalle on kasvanut vauhdilla erilaisia taloudelliseen voittoon tähtääviä toimijoita, jotka vuokraavat työtiloja vapaasti. Näitä ovat toimistohotellit ja jaetut toimistotilat. Näiden vuokrahinnalla ihmiset saavat kasan palveluita ja joissakin paikoissa myös muuta sosiaalista yhteisöllisyyttä lisäävää toimintaa. Työpaikkojen murros ei rajoitu ainoastaan näihin, vaan yhä useampi julkisen sektorin organisaatio on hakeutunut jaettuihin työtiloihin, avokonttoreihin ja vastaaviin.
Ratkaisuja perustellaan usein taloussäästöjen näkökulmasta, vaikka asiasta faktanäyttöä on kohtuullisen vähän. Toisaalta taas monet tavoittelevat verkostojen ja yhteisöllisyyden lisäämistä.
Monitoimitiloja on tutkittu Suomessa ja ulkomailla vähän, koska ilmiö on kohtuullisen uusi ja tuore.
Myönteistä työhyvinvointia
Kansainvälisissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että yhteisöllisissä työtiloissa työntekijät kokevat keskimääräistä enemmän tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Heidän subjektiivinen hyvinvointi näyttää olevan vahvempi kuin toisaalla työskentelevien työntekijöiden. Monissa yhteisesti jaetuissa tiloissa on myös syntynyt uudenlaisia työideoita ja verkostoja, jopa konkreettisia työtilanteita, jonka voi siis nähdä taloudellisen pääoman kasvattamisena.
Näistä vaikutuksista on toistaiseksi kuitenkin vähän tutkimustietoa.
Terveysvaikutuksina voidaan yhteisöllisissä työtiloissa nähdä sosiaalisuuden myönteiset vaikutukset. Kun ihmiset voivat jakaa työhönsä liittyviä asioita, ideoida yhdessä ja vaikuttaa työympäristönsä estetiikkaan, se vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin. Sosiaalisten suhteiden tiedetään vaikuttavan ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen jopa enemmän kuin monien elintapaohjeiden noudattaminen.
Lue myös: Rehtori muistuttaa: Ilmapiiri on tärkeä osa oppimisympäristöä
Monissa yhteisissä tiloissa on luotu myös yhteisöllisyyttä vahvistavia tekijöitä, kuten yhteiset ruokailut, juhlat ja muut tilaisuudet.
Monet kokevat monitoimitiloissa haasteena yksityisyyteen, ja esimerkiksi puheluihin liittyvät vaikeudet. Äänimaisemalla on vaikutusta keskittymiskykyyn tai muuhun häiriökokemukseen.
Tämä saattaa lisätä stressin tunteita tai tarvetta keksiä omaehtoisia työskentelyratkaisuja, kuten lisätä etätyötä.
Monitoimitiloissa on kuitenkin paljon potentiaalia, etenkin, kun tilojen ja työn suunnittelussa huomioidaan joustavuus ja ihmislähtöinen ajattelu. Yhteiset säännöt ja avoimuus muutoksille ohjaavat työn sujuvuutta ja hyvinvointia.
Kirjoittaja Pia Houni on Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija.