Vesihuoltolain uudistus kiristää vesilaitosten selvilläolovelvollisuutta. Päätösten on perustuttava ajantasaiseen tietoon, ei oletuksiin tai mututuntumaan. Viemäriverkoston kunto ei selviä vuosiluvusta; kaikki vanha ei ole huonoa, eikä kaikki uusi ole kunnossa.
– Olemme kuvanneet noin 1 700 kilometriä viemäriverkostoa yli 70 kunnan alueella. Seulotusta verkostosta noin 70 prosenttia oli sellaisessa kunnossa, että sen kanssa voidaan elää. Se on hyvä uutinen, koska vesihuollossa puhutaan usein suuresta korjausvelkavuoresta. Mutta jos katsotaan vain putken ikää, voidaan päätyä saneeraamaan väärää kohtaa ja ohittaa juuri se putki, jossa todellinen riski on, Underground Cityn asiakkuusjohtaja Jussi Kuikka toteaa.
Jos viemäriverkoston kriittinen vika havaitaan vasta häiriön, sortuman tai ylivuodon jälkeen, ollaan jo myöhässä. Silloin korjaukset joudutaan tekemään kiireellisinä, mikä nostaa kustannuksia ja lisää ympäristöriskejä.
– Ennakoivalla kuntotiedolla voidaan tunnistaa ongelmakohdat ajoissa ja puuttua niihin ennen kuin ne näkyvät tukoksina, ylivuotoina tai muina häiriöinä. Yksinkertaiset asiat kannattaa tehdä heti, ei ylisuunnitella, painottaa Kuikka.
Yksi viemäriverkostojen suurimmista ongelmista on vuotoveden päätyminen jätevesiviemäriin maaperästä, hulevesistä ja muista lähteistä. Sitä ei välttämättä ajatella isona kysymyksenä, vaikka se kuormittaa puhdistamoita sekä kasvattaa energiakulutusta ja kemikaalien käyttöä eli lisää kustannuksia.
Kuntotieto karttuu vain tutkimalla – kustannustehokkaasti
Underground Cityn palvelun ydin ei ole yksittäinen kamera, vaan toimintamalli, jossa verkoston kuntoa selvitetään laajasti, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Zoom-kamerakuvaus on yleispiirteinen seulontamenetelmä. Sen tarkoitus ei ole korvata kaikkia tarkempia tutkimuksia, vaan näyttää, missä verkosto on kunnossa ja missä tarvitaan lisäselvityksiä. Valtaosassa tapauksista zoom-kuvaus antaa riittävän hyvän käsityksen putken yleiskunnosta. Kun ongelmakohta tunnistetaan, robottikamerat voidaan kohdistaa oikeaan paikkaan.
– Voimme tutkia zoom-seulonnalla samalla budjetilla moninkertaisen määrän verkostoa ja muodostaa kokonaiskuvan siitä, missä todellinen korjaus- tai huoltotarve sijaitsee. Näin omaisuudenhallinta ei perustu yksittäisiin havaintoihin tai putkien ikään, vaan laajempaan kuntotietoon. Mutta datan arvo syntyy vasta silloin, kun kuvattu aineisto muuttuu käyttökelpoiseksi tiedoksi. Tutkimuksista saadut videot ja tulokset tallentuvat automaattisesti Underground Cloud -palveluun. Tämä tekee tiedosta läpinäkyvämpää ja helpommin hyödynnettävää, Kuikka sanoo.
Underground Cityn toimintamalli on noteerattu myös Yhdysvalloissa. Indianan osavaltio on teettänyt Purduen yliopistossa selvityksen viemäreiden omaisuudenhallinnan parhaista käytännöistä maailmassa ja Underground Cityn toimintamalli päätyi suositeltujen menetelmien listalle. Se kertoo, että Suomessa kehitetylle osaamiselle on tarvetta myös kansainvälisesti.
Pitkällä aikavälillä ratkaisevaa on tiedon kertyminen. Verkostoa ei ole tarkoitus tutkia vain kerran. Kun samoja kohteita kuvataan ja arvioidaan uudelleen, vesilaitos alkaa nähdä, miten putkien kunto muuttuu ajan myötä. Yksittäinen kuvaus kertoo tämänhetkisen tilanteen, mutta toistuva seuranta luo pohjaa ennakoinnille: missä vaurio etenee, missä käyttöikää voidaan pidentää paikallisilla korjauksilla ja missä saneerausta ei kannata enää lykätä. Näin kuntotiedosta tulee jatkuva päätöksenteon työkalu, ei vain yksittäinen selvitys.
– Olen monille asiakkaille sanonut, että mitä enemmän te tutkitte, sitä enemmän te säästätte, Kuikka kertoo.
Älä saneeraa sokkona
Tutustu viemäriverkoston seulontatutkimuksiin ja tietoon perustuvaan omaisuudenhallintaan!
