Etusivu » Vesitekniikka » Tähtäimessä jätevesien ravinteiden tehokkaampi kierrätys
Jätevesien käsittely

Tähtäimessä jätevesien ravinteiden tehokkaampi kierrätys

mpäristöministeriö on rahoittanut ravinteiden kierrätyksen ohjelmastaan useita hankkeita, joissa tähdätään nykyistä tehokkaampaan ravinteiden kierrätykseen. Kuva: Getty Images

Paula Lindell 

vesiasiain päällikkö, Vesilaitosyhdistys

Jätevedenpuhdistamot ovat tärkeitä ympäristö- ja kiertotaloustoimijoita, jotka suojelevat vastaanottavaa vesistöä yhteiskunnan jätevesiltä. 

Jätevedessä on paljon erilaisia resursseja, joita hyödynnetään jo nykyisellään. Jätevesi sisältää muun muassa orgaanista ainesta ja ravinteita. Nykyisellään Suomessa puhdistamolietettä mädättämällä syntyy biokaasua, jota voidaan hyödyntää energianlähteenä.

– Tämän lisäksi liete jatkokäsitellään, esimerkiksi kompostoimalla, ja siitä valmistetaan esimerkiksi maanparannusaineita, vesiasiain päällikkö Paula Lindell Vesilaitosyhdistyksestä sanoo. 

Näin orgaaninen aines ja ravinteet saadaan takaisin kiertoon ja hyötykäyttöön. Lindellin mukaan nykyisellään keskustellaan paljon myös ravinteiden talteenotosta ja siitä, että ravinteet erotettaisiin jätevedenpuhdistamolta erillisinä virtoina hyödynnettäväksi. 

– Ympäristöministeriö on rahoittanut ravinteiden kierrätyksen ohjelmastaan useita hankkeita, joissa tähdätään nykyistä tehokkaampaan ravinteiden kierrätykseen. 

Jätevesissä näkyy yhteiskunnan käyttäytyminen

Jätevesiä mittaamalla saadaan paljon hyödyllistä dataa. Jätevesistä seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimesta muun muassa kansanterveydellisiä asioita, kuten polioviruksen esiintyvyyttä. 

– Tämän lisäksi jätevesistä analysoidaan huumeiden käyttöä eri kaupungeissa. Tällä hetkellä seurataan myös meneillään olevan epidemian esiintyvyyttä, Lindell kertoo.

Lindell muistuttaa, että samalla jätevesistä nähdään myös yhteiskunnan käyttäytymiseen liittyviä asioita. 

– Esimerkiksi vuosikymmenien aikana kasvanut proteiinin kulutus on nähtävissä jätevesissä kasvaneena typpikuormana suhteessa muuhun laitokselle tulevaan kuormitukseen.

Jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta voitaisiin Lindellin mukaan entisestään parantaa varmistamalla, että laitoksella on riittävät mittaukset prosessin eri vaiheissa sekä energian kulutuksessa. 

– Energiatehokkuus vaatii myös investointeja ja hankintoja. Energiatehokkuudessa ei voida mennä niin pitkälle, että vaarannetaan jätevesien ympäristöluvan minimin mukainen käsittely.

Next article