Etusivu » Asuinalueet » Suomen kunnat kestävän kehityksen asialla
Asuinalueet

Suomen kunnat kestävän kehityksen asialla

kestava-kehitys-suomen-kunnat
kestava-kehitys-suomen-kunnat
Suomi on sitoutunut YK:n Agenda2030 viitekehyksen 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen. Kuvat: Getty images ja oma arkisto

Sini Sallinen

kehitys- ja tutkimusjohtaja, Kuntaliitto

Paikallistason toimijoina kunnat toteuttavat suuren osan kestävän kehityksen tavoitteista.

– Kestävän kehityksen lähtökohtia ovat YK:n Agenda2030 viitekehys ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta, toteaa Kuntaliiton kehitys- ja tutkimusjohtaja Sini Sallinen.

Suomi on sitoutunut näihin ja valtio edistää tavoitteiden toteutumista lainsäädännöllä.

– Kunnat toteuttavat yli 60 % tavoitteiden toimeenpanosta laajan tehtäväkenttänsä vuoksi, joten tavoitteita ei saada toteutettua ilman kuntien merkittävää panosta. Kunnat toteuttavat tavoitteita esimerkiksi koulutuksen, hoivan, puhtaan veden, energian, jätehuollon ja kestävän liikenteen järjestämisessä. Useissa kunnissa tehdään ennen päätöksiä vaikutusten ennakkoarviointeja, jonka kautta arvioidaan seurauksia muun muassa ympäristöön, ihmisiin ja yrityksiin.

Sallisen mukaan kevään 2021 kuntavaalit ja vaalien jälkeinen kuntastrategioiden laatimiskierros ovat kriittinen hetki koko Suomen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Kestävän kehityksen kytkentä kuntastrategioissa edistäisi kansallisten tavoitteiden saavuttamista.

Ympäristön, ihmisen ja talouden tasapainoa

– Agenda2030 viitekehyksestä on se hyöty, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti ja pitkäjänteisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävä kehitys asettaa haasteita päätöksenteolle, koska kunnissa päätöksenteko fokusoituu neljän vuoden valtuustokauteen. Asioita olisi hyvä tarkastella yli-sukupolvisesti.

Sallisen mukaan suurimmat haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen.

– Kunnat voivat tässä olla merkittävässä roolissa. 70 kuntaa muodostaa tällä hetkellä ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkoston, jossa tavoitteena on 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

– Sosiaalinen kestävyys on kansainvälisesti hyvällä tolalla. Kehittämistarpeemme liittyvät nuorten syrjäytymisen ja huono-osaisuuden periytymisen estämiseen sekä hiljaisten ja haavoittuvimpien äänen kuulumisen edistämiseen yhteisten asioiden suunnittelussa.

– Lisäksi kunnat painivat tällä hetkellä taloudellisten haasteiden keskellä, ja siinä riittää tekemistä yhdessä valtiolla ja kunnilla, toteaa Sallinen.

Next article