Etusivu » Digitalisaatio » Rasmus Roiha: Tarjoamisen vaikeudesta
Digitalisaatio

Rasmus Roiha: Tarjoamisen vaikeudesta

rasmusroiha
rasmusroiha
Pilvipalvelut eivät perusta maantieteellisistä rajoista, vaan teknologiat voivat operoida palvelualustalla vaikkapa konesalijätin palvelinsaleissa Arizonan aavikolla. Kuvat: Ohjelmistoyrittäjät ry ja Getty Images

Julkispuolen ICT-hankinnat herättävät paljon puhetta. Ohjelmisto- ja e-business ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha nostaa esiin ohjelmistotoimittajan ahdasta asemaa uuden JIT2015 uudistuksen valossa.

Medioita seuratessa saattaa silloin tällöin huomata uutisia julkispuolen järjestelmähankinnoista. Näkökulma on harvemmin positiivinen, sillä julkituodut massiiviset hankkeet venyvät ja paukkuvat – tuntuu, että valmista ei tule.

– Voidaan oikeutetusti kysyä, kenen etua palvelee julkispuolen ICT-hanke, joka ei etene aikataulussa tai valmistuttuaan ei toimi optimaalisella tasolla, Roiha toteaa.

Julkisen hallinnon käyttämät IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2015) ovat nostaneet Roihan mukaan paljon mielipiteitä esiin ohjelmistotoimittajan asemasta julkispuoIen ICT-hankinnoissa. Ylipäänsä keskustelua tulisi hänen mukaansa käydä hankintatoimien prosessien sopivuudesta avoimuuteen ja ketteryyteen perustuvien ICT-toimittajien kohdalla, jotka hyödyntävät globaaleja pilvipalveluekosysteemejä.

Pilvipalvelut eivät perusta maantieteellisistä rajoista, vaan toimittajien käyttämät teknologiat voivat operoida palvelualustalla vaikkapa konesalijätin palvelinsaleissa Arizonan aavikolla. Ja entäpä jos tapahtuu se pahin, esimerkiksi tietomurto tai henkilötietoloukkaus, tai että kolmannen osapuolen pilvipalvelualusta lakkaa vastaamasta eli niin sanotusti kyykkää? Roihan mukaan JIT2015 uudistettujen erityisehtojen mukaan vastuun kolmannen osapuolen toiminnasta kantaa palvelua hyödyntänyt toimittaja.

Luottamusta peliin

Vaikka ICT-hankinnoissa puhutaan koodeista, integraatioista ja euroista, on silti kaiken pohjalla luottamus – jota Roihan mukaan on nakerrettu molemmin puolin pöytää jo jonkin aikaa.

– Vallitseva ilmapiiri on ollut, että toimittaja rahastaa ja hinnoissa on ilmaa, ja ostaja pyrkii ikään kuin saamaan toimittajan kiinni tuhlailusta. Avoimessa hankintamenettelyssä ostaja ei luota arvioituun aikatauluun ja budjettiin ja toimittaja on epävarma mitä tulisi toimittaa. Tämä luo tilanteen, jossa tarjouksissa voi olla paljon ilmaa, koska projektin kuluessa on varauduttava yllätyksiin. Julkishallinnon järjestelmähankinnoissa olisikin siirryttävä yksinomaan neuvottelumenettelyn käyttöön.

Suurin häviäjä tällä hetkellä on sitten tietenkin veronmaksaja, joka ei saa palvelua, koska julkispuolen ICT-järjestelmät eivät toimi kuten pitäisi.

Roiha suuntaakin viestiä juuri aloittaneelle hallitukselle, jonka hän uskoo olevan veronmaksajan puolella.

– Julkispuolen ICT-hankintaa tulisi tarkastella kokonaisuudessaan, jotta tarve ja sopiva tekijä kohtaisivat paremmin. Onnistuneet julkispuolen referenssit mahdollistavat paremmin yrittäjien kansainvälistymisen, liiketoiminnan kehittämisen ja työntekijämäärän kasvattamisen.

Next article