Etusivu » Rakentaminen » Kasvu tarvitsee tekijöitä
Rakentaminen

Kasvu tarvitsee tekijöitä

Marja Honkakorpi
Marja Honkakorpi
Kuva: Karl Långsjö

Suomi on ainutlaatuinen suuri ja pieni maa. Liki puolet väestöstä on asuttanut rannikkokaistaleen, joka on vain kahdeksan prosenttia koko maan pinta-alasta. Muuttoliike ja kaupungistuminen tuottavat jatkuvasti otsikoita, joiden takaa paljastuu talouskasvun lisäksi karumpi näkymä. Väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja huoltosuhde heikkenee. Monessa kunnassa työikäiset veronmaksajat hupenevat ja palvelut karkaavat. Maata riivaa samaan aikaan työvoimapula ja työttömyys. Kuka maksaa tulevaisuudessa eläkkeet, kuka hoitaa vanhukset, mistä elinvoimaa hiipuviin kuntiin?

Valtionosuusjärjestelmän ideologinen tavoite on ollut pitää koko Suomi asuttuna ja varmistaa, että kansalaiset voivat saada peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta kohtuullisella veroasteella. Nyt järjestelmä huutaa pikaista uudistamista ja sen rinnalla kuntien on otettava entistä tiukempi ote oman elinvoiman vahvistamisessa. Tulevaisuuden kunta voi hyvin, kun se aktiivisesti kehittyy yhteisönä, löytää oman erikoistumisalueensa ja luo kasvun edellytyksiä. Nämä kasvun edellytykset tarkoittavat esimerkiksi yrittäjyyteen kannustamista byrokratiaa sujuvoittamalla tai asukkaiden osallistamista kunnan toimintaan ja kehittämiseen.

Kuntien tehtäviin kuuluu asukkaidensa hyvinvoinnin edistäminen ja niillä on vahva intressi kantaa vastuu työllisyyden hoidosta joko yksin tai osana isompaa kokonaisuutta, riippuen alueesta. Erilaiset kuntapohjaiset työllisyyskokeilut ovat tuottaneet rohkaisevia tuloksia: kuntia voidaan kehittää alustoina, joissa ei ole perinteisiä hallinnollisia rajoja, ja joissa koulutus-, sosiaali- ja työllisyyspalvelut voidaan nivoa saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Asukaslähtöinen palvelu on tehokasta ja kokeiluissa on onnistuttu tavoittamaan myös vaikeimmin työllistyvät. Näiden mallien kehittäminen edellyttää siilojen purkua ja verkostomaista yhteistyötä, ei uusien esteiden tai rajoitteiden rakentamista. Hallituksen tuleva kasvupalvelu-uudistus uhkaa viedä työllisyyden hoidon kunnilta maakunnille ilman, että alueellisia erityispiirteitä ja onnistumisia huomioidaan.

Työttömyyttä ja työvoimapulaa tulee kuitenkin kenties ennakoitua suuremmin ravistelemaan paljon puhuttu digitalisaatio, joka muuttaa työelämän rakenteita ja ammattinimikkeitä. Katoaviksi ammateiksi on listattu muun muassa kirjanpitäjät, myyjät sekä erilaiset toimisto- ja prosessityöntekijät. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa ”Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037” uusina ammatteina luetellaan vaikkapa kaupunkilennonjohtaja, alustamanageri, robottikouluttaja ja bioturvajuristi. Nyt pitäisikin vauhdilla ennakoida, mitä robotisaatio käytännössä tarkoittaa, mitä mahdollisuuksia se tuo kunnille. Kainuussa tehdään älyratikoita maailmalle, Haminassa pyörii Googlen datakeskus ja Tyrnävällä kasvatetaan ilmaperunoita Nasan inspiroimana.

Tämä on vasta alkua

Mitä tahansa mekanismeja, tekoälyä ja lainsäädäntöä syntyykään, kasvun isoin este on ja tulee olemaan vähenevä väki. Ainoa looginen tapa varmistaa elinvoimainen tulevaisuus on maahanmuuton hallittu kasvattaminen. Maahanmuuttajien kotouttamiseen, koulutukseen ja työllistymisen esteiden purkamiseen pitäisikin tarttua rivakasti ja voimalla. Suomesta on tehtävä kansainvälisesti houkutteleva mahdollisuuksien maa, jossa kunnilla on merkittävä rooli asukkaiden ja yhteisöjen jatkuvuuden turvaajina.

Kirjoittaja Marja Honkakorpi on Kuntalehden – päättäjien ammattilehden päätoimittaja, kuntalehti.fi.

Next article