Etusivu » Rakentaminen » MAL-sopimukset ja kaupunkiseutusuunnittelu asuntotuotannon vauhdittajina
Tonttipula ja kaavaongelmat

MAL-sopimukset ja kaupunkiseutusuunnittelu asuntotuotannon vauhdittajina

mal-sopimus-kaupunkiseutusuunnittelu-asuntotuotanto
mal-sopimus-kaupunkiseutusuunnittelu-asuntotuotanto
Tonttipulaan on tartuttu valtion ja kuntien välisellä maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalla MAL-sopimusmenettelyllä. Kuvat: Getty Images ja Suomen Kuntaliitto ry

Anne Jarva

kehittämispäällikkö, Suomen Kuntaliitto ry

Tonttipulaa on etenkin takavuosina pidetty merkittävänä asuntojen tarjontaa rajoittavana tekijänä. Kuntien mielestä tontteja kyllä on, mutta ei aina siellä, mistä niitä eniten halutaan. Toimivaa yhdyskuntaa ei voi rakentaa vain rantojen tai viheralueiden tuntumaan. Tarvitaan myös palveluita, hyvät liikenneyhteydet ja kuntatalouden kannalta kestävä kokonaisuus. 

Yhteiskunnallisesti ongelmallisimpana on pidetty sellaista tonttipulaa, joka vaikeuttaa kohtuuhintaisen asuntotuotannon syntymistä ja sitä kautta haittaa työvoiman rekrytointia kasvavilla kaupunkiseuduilla. Tähän on tartuttu valtion ja kuntien välisellä maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevalla niin sanotulla MAL-sopimusmenettelyllä eli kannustamalla valtion infrainvestoinnein ja asuntotuotannon rahoitusvälinein kuntia kaavoittamaan tontteja nimenomaan kohtuuhintaista asuntotuotantoa varten.

Sopimusmenettely sai alkunsa pääkaupunkiseudulla 2000-luvun alussa. Tuolloisen asuntoministeri Siimeksen aiesopimuksen toteutuminen jäi puolitiehen, kun kunnat eivät päässeet yksimielisyyteen kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon jyvittämisestä kuntien kesken. Nykymuotoisten MAL-sopimusten myötä tilanne on parantunut ja kaupunkiseutujen tonttitarjonta kokonaisuutena kohentunut huomattavasti. Sopimuksiin kytkeytyvien maankäyttöä, asumista ja liikennettä yhteensovittavien suunnitelmien avulla asuntotuotantoa on saatu ohjattua keskustoihin ja joukkoliikenteen piiriin. Tontteja kohtuuhintaiseen asumiseen on aiempaa enemmän tarjolla keskuskaupunkien lisäksi myös kehyskunnissa.

Rakennusalan suhdanneryhmän tuoreen seurantaraportin mukaan koronapandemia on vaikuttanut rakentamiseen odotettua vähemmän ja asuntorakentamisen määräkin näyttää pysyvän lähes entisellä tasolla. Kaupunkiseutujen kasvu on notkahtanut, mutta emme vielä tiedä, kuinka pitkäaikaisesta ilmiöstä on kyse. Asuntojen kysyntä kaupunkiseuduilla tuskin vähenee.

MAL-sopimusmenettelyn vahvistaminen ja laajentaminen uusille kaupunkiseuduille on kannatettavaa. Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa ehdotettu kaupunkiseutusuunnitelma tarjoaa uuden välineen seudulliseen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyöhön. Toimivat asuntomarkkinat ovat jokaisen kunnan etu ja elinvoiman edellytys.

Kirjoittaja Anne Jarva toimii Suomen Kuntaliitto ry:n kehittämispäällikkönä.

Tilaa uutiskirje!

Pysy ajantasalla ajankohtaisimmista aiheista ja uusimmasta sisällöstä!

Next article