Etusivu » Rakentaminen » Tulevaisuuden sairaalat ovat terveysalustoja vihreissä kaupungeissa
Rakentaminen

Tulevaisuuden sairaalat ovat terveysalustoja vihreissä kaupungeissa

sirpa_pietikainen
sirpa_pietikainen
Kuva: Vilja Pursiainen

Maailma kaupungistuu kovaa vauhtia, ja kaupungeilla toimijoina on yhä suurempi merkitys. Toinen merkittävä taso on valtion sijaan EU, jossa tehdään laajemman tason päätöksiä. Millaisia ovat tulevaisuuden kaupungit ja sairaalat?

Tulevaisuuden kaupunkien suunnittelussa tulee ottaa huomioon kestävä kehitys ja helppo liikkuminen – myös rollaattoreilla ja lastenvaunuilla. Jo arkiliikunta lisää tutkitusti fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia.

Toinen tärkeä seikka on viherrakentaminen, esimerkiksi viherkatot ja -seinät, jotka sitovat pienhiukkasia ja parantavat ilman- ja elämänlaatua kaupungeissa.

Meillä Suomessa on terveysinnovaatioita, ICT:n sekä lääketieteen erityisosaamista, tästä hyvinä esimerkkeinä vaikkapa genomitieto ja täsmälääkitys. Tulevaisuutta on sairauksien ennaltaehkäisy, kun geenien avulla tiedetään terveyttä uhkaavien sairauksien riski.

Miksi sairaalat silti toimivat melkein samalla tapaa kuin sata vuotta sitten? Ne ovat vielä tarvittavan potilaskeskeisyyden sijaan hierarkkisia, ylhäältä alaspäin johdettuja ja erikoisyksiköihin pilkkoutuneita.

Sairaalat ovat vieläkin seiniä, petejä ja hierarkiaa – hoidon kannalta tehottomia, massiivisia hoitopaikkoja. Tässä tilanteessa sote-kiistely siitä, kuka hallinnoi seiniä on hieman huvittavaa, sillä kyse on perustavaa laatua olevasta muutoksesta. Yhteisenä tavoitteena on nopea tehokas hoito, silti lääkäreiden ajasta yli 70 % kuluu perussairauksien hoitoon ja tavallisiin laboratoriokokeisiin lähettämiseen. Potilaalla aika kuluu eri paikkojen välillä kulkemiseen tai vuoteessa makaamiseen.

Sairaalasta tulee mobiili alusta

Sairaalan konsepti muuttuu tulevaisuudessa. Seurantalaitteet toimivat jo ennen isoja ongelmia: esimerkiksi peruselintoimintoja voidaan seurata etänä, keuhkoja voidaan etäkuunnella ja sydänkohtaukset voi parhaimmillaan ennustaa etukäteen.

Nykytekniikan avulla monia asioita, vaikkapa sokeriarvojen mittausta, voidaan tehdä paremmin ja edullisemmin etänä. Tulokset tallentuvat pilvipalveluun, joka hälyttää automaattisesti lääkärille, jos tarvetta on.

Niin sanotut harvinaissairaudet eivät ole niinkään harvinaisia, mutta niiden diagnosointiin saattaa kulua esimerkiksi 3-5 vuotta, jolloin potilaan kunto on jo laskenut. Monialainen yhteistyö lääkäreiden välillä sekä yhteistyössä potilaan kanssa auttaa ratkaisemaan näitä ”viiden pisteen vihjeitä”. Yhteistyö vaatii uudenlaista ajattelua julkisen ja yksityisen hoidon välillä.

Potilaskeskeisessä kokonaisterveyteen tähtäävässä mallissa jako perus- ja erikoissairaanhoidon välillä on poissa, samoin turhat hallintorakenteet. Konsultaatioapua on saatavilla muita maita myöten. Tekoäly ja etädiagnostiikka toimivat apuvälineinä, mutta lääkäri tekee silti aina diagnoosin.

Mobiilisairaala voi konkreettisesti liikkua, kun laitteet ovat pienentyneet. Siellä tehdään laboratoriotestejä, liuotushoitoja tai otetaan EKG ja hoidetaan yleisempiä perusoperaatioita ilman, että potilaan tarvitsee liikkua kotoaan. Tämä on tärkeää koska asumme pitkien välimatkojen maassa ja väestö ikääntyy.

Kun sairaala on alusta, osastojen petipaikkoja ei oikeastaan tarvita, päivystysseurantaa ja tehohoitoa lukuun ottamatta. Tätä onkin jo kokeiltu Ranskassa, jossa tehohoidosta kotiutumisessa on mukana aktiivinen teknologiaan perustuva etäseuranta sekä tarvittaessa hoitaja. Tämä vähentää sairaalabakteerien aiheuttamia infektioita ja nopeuttaa potilaan paranemista.

Tulevaisuuden sairaalat pitää suunnitella jo nyt. Kehitysvastuu on isoilla kaupungeilla, mukaan tarvitaan myös terveysteknologian osaamista. Asia vaatii rohkeaa ennakkoluulotonta ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja ja perinteisten toimintamallien muuttamista.

Kirjoittaja Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko ja Kokoomuksen kansanedustaja.

Next article