Vesihuolto – vedenotto, vedenkäsittely, veden johtaminen kuluttajille, viemäröinti sekä jätevedenpuhdistus – on suomalaisille merkittävä ylpeyden aihe. Talousvetemme laatu on EU-maiden huipputasoa.
Kansallisella vesihuoltouudistuksella haetaan ratkaisuja, joilla voidaan varmistaa turvallinen ja laadukas vesihuolto, ennakoida toimintaympäristön muutoksia sekä ottaa harppauksia kohti Suomen vesihuoltolaitosten hiilineutraaliutta ja resurssiviisautta.
Suomen vesihuoltolaitoksista merkittävimmät ovat kuntien omistuksessa ja ne palvelevat valtaosaa Suomen väestöstä. Vesihuoltolaitokset paitsi tuottavat yhteiskunnan kannalta keskeisiä palveluja, ne myös ylläpitävät merkittävää osaa kunnallisvarallisuudesta.
Vesihuoltoinfran korjausvelka on huomattava ja uhka kasvaa edelleen. Vuonna 2020 valmistunut valtakunnallinen selvitys vesihuoltosektorin näkymistä vuonna 2040 arvioi, että vesihuollon investointitarve tulee lähes kaksinkertaistumaan nykytilanteeseen nähden.
Uudistuksen lähdettävä alan toimijoista
Suomessa on useita ammattimaisesti hoidettuja laitoksia, mutta myös suuri määrä pieniä vesihuoltolaitoksia, joilla ei useinkaan ole riittäviä taloudellisia ja henkilöstöresursseja toiminnan pitkäjänteiseen ja ammattimaiseen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Erityisesti omaisuudenhallintaa on nostettava paremmalle tasolle tulevaisuuden investointeihin ja kasvavaan saneeraustarpeeseen varautumiseksi. Vesihuollon rakennemuutosta kohti tarkoituksenmukaisempia ja toimivampia vesihuoltopalveluja tuottavia yksiköitä on edistettävä ja vesihuoltolaitosten välistä sekä alueellista yhteistyötä kehitettävä.
Erityisesti kiertotalouden, energiatehokkuuden ja digitalisaation edistämisessä tarvitaan keskinäistä oppimista.
Uudistusta on tehty laajassa yhteistyössä vesihuoltoalan toimijoiden kanssa ja uudistusohjelmassa on tunnistettu useita toimenpidekokonaisuuksia. Keskeisessä asemassa on, miten kunnat ja vesihuoltolaitokset järjestävät vesihuollon toteuttamisen ja sen pitkäjänteisen kehittämisen; uudistuksen on lähdettävä alan toimijoista itsestään. Tämän lisäksi tarkastelussa on, millä keinoin lainsäädäntöä voidaan uudistaa tukemaan vesihuoltouudistusta.
Digitalisaatio ja älykkäät kiertotalousratkaisut luovat uusia mahdollisuuksia parempaan tiedon, prosessien, toiminnan, asiakkuuksien sekä omaisuuden hallintaan. Suurimmassa osassa vesihuoltolaitoksia ei digitalisaation mahdollistamia hyötyjä ole vielä täysimääräisesti realisoitu.
Koko vesihuoltoalan uudistumiseen tarvitaan tiivistä vuorovaikutusta monien eri tahojen kanssa. Yhtäältä on parannettava vesihuoltoalan yhteistyötä muiden alojen, kuten energia- ja jätesektorin kanssa, toisaalta on edistettävä yhteistyötä toiminnanharjoittajien, julkisen sektorin, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä. Erityisesti kiertotalouden, energiatehokkuuden ja digitalisaation edistämisessä tarvitaan keskinäistä oppimista sekä alan sisällä että myös muiden toimialojen kanssa.
Yhteistyöllä varmistamme turvallisen ja laadukkaan vesihuollon myös tuleville sukupolville.
Kirjoittaja on Maa- ja metsätalousministeriön vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta.