Etusivu » Toimitilat ja työ » Työterveyslaitoksen Titta Manninen: Hyvä sisäympäristö lisää työtyytyväisyyttä
Sisäilmaongelmat

Työterveyslaitoksen Titta Manninen: Hyvä sisäympäristö lisää työtyytyväisyyttä

titta-manninen
titta-manninen
Kuva: Jussi-Pekka Aukia

Sisäympäristö on muutakin kuin sisätilojen ilmanpuhtautta. Sisäympäristö koostuu monesta osatekijästä kuten sisäilman laadusta, ilmanvaihtojärjestelmistä, lämpöoloista, ääniympäristöstä, valaistusolosuhteista ja tilajärjestelyistä.

– Tiedetään, että hyvä sisäympäristö tukee hyvinvointia, työkykyä, työn sujumista ja tuottavuutta, kun ihminen voi toimia hyvässä sisäympäristössä, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Titta Manninen.

– Koska sisäympäristö on laaja kokonaisuus, tulisi sitä työpaikoilla myös lähestyä kokonaisvaltaisesti silloin kun halutaan etsiä ratkaisuja, Manninen jatkaa.

Kokonaisvaltaisia ratkaisuja

Rakennuksen olosuhteet ovat rakennuskohtaisia ja ne vaihtelevat.

Osa koetuista sisäilmaston ongelmista on viihtyvyyshaittoja, kuten huono valaistus, epämukava lämpötila tai pölyisyys, mutta taustalla voi olla myös mikrobivaurioitumista, kemiallisia emissioita tai mineraalivillakuitulähteitä, joiden aiheuttajat tulee korjata.

– Vaikuttavia tekijöitä on paljon. Sen määrittäminen, onko rakennuksen sisäilmaolosuhteissa jotain tavanomaisesta poikkeavaa, kuuluu rakennusterveysasiantuntijalle, joka pystyy arvioimaan tilanteen ja ehdottamaan tarvittavia toimenpiteitä, Manninen muistuttaa.

Kun rakennuksen sisäilmaolosuhteet ovat kunnossa ja ongelmat ratkaistu, tarkastellaan sisäympäristön muita tekijöitä ja parannetaan niitä. Esimerkiksi valaistuksessa olisi hyvä estää häiritsevien heijastusten syntyminen työpisteelle ja siivouksen kannalta tulisi huomioida tilojen siivottavuus esimerkiksi valitsemalla umpikaappeja.

Tilojen suunnittelussa kannattaa ottaa käyttäjät mukaan suunnitteluun. Monitilatoimistoratkaisuissa huomioidaan tilojen käytettävyys, työrauha ja työn sisältö esimerkiksi toiminnallisten vyöhykkeiden avulla.

Työterveyslaitoksen A+B+C-mallin mukaisesti sisäilma on hyvälaatuista silloin, kun

sisäympäristötekijät ovat kunnossa (A)
tilojen käyttäjät ovat tyytyväisiä, kokevat sisäympäristön hyväksi, eivätkä koe tiloihin liittyviä terveyshaittoja (B), ja kun
työpaikalla on hyvät toimintatavat sisäympäristöön vaikuttavissa asioissa (C).

– Tämän varmistamiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä eri asiantuntijoiden kesken, Titta Manninen summaa.

Next article