Skip to main content
Etusivu » Digitalisaatio » Mikael Jungner: Smart City tarjoaa reaaliaikaan perustuvia palveluita
Tulevaisuuden kaupungit

Mikael Jungner: Smart City tarjoaa reaaliaikaan perustuvia palveluita

mikael_jungner_smart_city
mikael_jungner_smart_city
Kuva: Oma arkisto

Smart City tarkoittaa viestintäalan yrittäjä Mikael Jungnerille digitalisaation avulla saatua reaaliaikaista tilannekuvaa, joka mahdollistaa fiksun tekemisen. Tätä määritelmää on syytä tarkastella hiukan tarkemmin.

– Yksi tällainen digitalisaation mahdollistama reaaliaikaisuuteen perustuva palvelu on ylijääneiden ruoka-annosten myynti eteenpäin, Jungner aloittaa ja jatkaa:

– Kun ravintola tietää, että ruokahävikkiä on tulossa, annokset voidaan myydä eteenpäin, vaikka puoleen hintaan. Kuluttajat saavat tästä tiedon mobiilisovelluksen kautta ja voivat tulla ostamaan annoksen. Tämä on myös kestävää kehitystä ja kiertotalouden edistämistä, kun ruokahävikin määrä vähenee.

Toisen esimerkin Jungner kertoo terveydenhuollosta ja sen piirissä syntyvästä ”terveyshävikistä”:

– Potilaan terveystiedot eivät välttämättä välity virallisiin terveystietoihin reaaliaikaisesti, jolloin vaarana on, että hoitohenkilökunta tekee vääriä toimenpiteitä. Hävikkiä aiheutuu myös silloin, jos potilaat tulevat lääkäriin myöhässä tai jättävät tulematta kokonaan, eikä tietoa siitä voi ajantasaisesti välittää lääkärille.

Saatavilla olevia digitaalisia ratkaisuja osataan Jungnerin mukaan hyödyntää melko hyvin.

– Otetaan esimerkiksi kovin suosittu kaupunkipyörä. Se, että meillä on mahdollisuus käyttää kaupunkipyörää, on erinomainen alku, ja siihen ollaan kutakuinkin tyytyväisiä. Itse olisin vielä tyytyväisempi, jos ne olisivat sähköavusteisia. Niiden käyttöä helpottaisi myös se, jos ne voisi palauttaa minne vain, hän ehdottaa.

”Helsingissä voitaisiin ottaa mallia New Yorkista”, Jungner ehdottaa. Kuva: Getty Images

Päättäjille kiitosta kaupunkien kehityksestä

Ekotehokkuus on kaupunkirakentamisen ykkösasia. Tämä tarkoittaa kiertotalouden kehittämistä, tiviimpää kaupunkirakentamista, pienempiä asuntoja, sähkäautoja, ruokahävikin poistamista sekä kestävää ravinnontuotantoa.

Kaupunkien kehittämisessä hyvään tilanteeseen pääsy edellyttää vielä paljon työtä ja luovuutta, mutta erityisesti Helsingissä ja Tampereella tapahtuvan kehityksen Jungner näkee kuitenkin jo nyt ihan hyvänä.

– Helsinki ja Tampere ovat mielestäni eniten nosteessa, ja molemmissa päättäjät osaavat katsoa tulevaisuuteen modernin kaupungin kehittämisessä. Kehitystä edistetään ja asukkaiden ideointia kuullaan aktiivisesti, hän sanoo tyytyväisenä.

– Ainoan isomman miinuksen annan Jätkäsaaren hotellille, joka jäi torsoksi rohkeuden puutteesta johtuen, hän toteaa.

Menestyminen lähtee ennakkoluulottomasta tekemisestä

Tulevaisuutta pitää suunnitella kunnianhimoisesti eikä saa tyytyä vähempään kuin mikä on mahdollista. Jungner ehdottaa, että Helsingissä voitaisiin ottaa mallia New Yorkista. Siellä toteutetaan taidokkaasti ajattelua integroida uusia palveluja ja ominaisuuksia olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen: otetaan alue ja toimenpide kerrallaan käsittelyyn ja pistetään ne kuntoon samalla tiivistäen kaupunkirakennetta.

– Helsingissä perinteisesti otetaan käyttöön joku peltoalue tai joutomaa ja rakennetaan siitä uutta. Vaihtoehtona on, että rakennettaisiin jo olemassa olevalle alueelle ja tiivistetään sitä.

Tästä onnistunut esimerkki on Kamppi, jossa on erilaisia tiloja ja käyttötapoja päällekkäin: linja-autoasema, ostoskeskus ja asuntoja, Jungner näkee.

Next article