Etusivu » Toimitilat ja työ » Oppimisympäristömuotoilija kehittää hyvinvoivaa toimintakulttuuria
Sponsoroitu

Yhteissuunnittelun, kokeilun ja kehittämisen iloa! Koulumuotoilun asiantuntija Katri Lehtovaara kannustaa miettimään, miten oppimisympäristö parhaiten tukee koko yhteisön oppimista, kasvua ja hyvinvointia.

– Tähän koululla on mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon, muistuttaa Lehtovaara.

Schoolday Designer -yrityksen perustaja Katri Lehtovaara puhuu oppimisympäristöjen kehittämisestä sanoilla, joita harvemmin tässä yhteydessä kuulee: hyvinvointi, palvelumuotoilu, kokeilukulttuuri. Siksi hänestä on tullut merkittävä muutosagentti.

Oppilas on asetettava toiminnan keskiöön ja pohdittava, minkälaisia taitoja hän tarvitsee tulevaisuudessa.

Pitkä ura opettajana ja apulaisrehtorina, johtamisen, organisaation kehittämisen ja palvelumuotoilun asiantuntijuus sekä työnohjaaja- ja valmentajatutkinnot takaavat, että Lehtovaaraa kuunnellaan.

– Oppimisympäristöjen on muututtava. Perinteiset koulun hierarkiat elävät yhä vahvoina ja moni opettaja ja rehtori puurtaa liian yksin. Oppilas on asetettava toiminnan keskiöön ja pohdittava, minkälaisia taitoja hän tarvitsee tulevaisuudessa. Muuten on vaarana, että aikuiset uupuvat ja oppilaat turhautuvat, Lehtovaara toteaa.

Hänet huudetaan hätiin, kun oppimisympäristön toimintakulttuurin kehittämiseen tai vaikkapa opetussuunnitelman jalkauttamiseen kaivataan tukea. Hän puhuu paljon hyvän tunneilmapiirin luomisesta.

– Vanhat työtavat eivät enää toimi. Edistys alkaa jo siitä, että opettajat alkavat suunnitella koulun toimintaa ja opetusta yhdessä. Uudet yhteisölliset toimintatavat heijastuvat heti lapsiin ja nuoriin: oppimisen ilo ja aito osallisuus löytyvät, hän sanoo.

Pienillä teoilla vahvistetaan tunneilmapiiriä

Hyvä tunneilmapiiri syntyy pienistä teoista, kuten kuuntelemisesta ja kannustamisesta.

– Rehtorilla on tässä tärkeä rooli. Empatiataidot, vahvuuksien vahvistaminen ja luovuuden tukeminen ovat keskeisiä oppivan yhteisön johtamisen taitoja. Niitä myös vaaditaan uudenlaisen toiminta- ja vuorovaikutuskulttuurin rakentamisessa. Tähän rehtorit tarvitsevat tukea ja täydennyskoulutusta.

Uutta luotaessa jotakin vanhaa on jätettävä pois – vaikka tämä on usein vaikeampaa kuin uuden oppiminen.

– Kehittäminen tulisi nähdä jatkuvan parantamisen prosessina: siihen tarvitaan dialogisuutta, osallisuuden tukemista sekä rakenteita, jotka mahdollistavat tämän.

Tällä matkalla tärkeää on uusien toimintatapojen kokeileminen, kokeilukulttuuri. Päämäärään pyritään luovasti yhdessä miettien, tehden ja kokeillen. Ja tähän saa ulkopuolisen asiantuntijan tukea. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Next article